Askelia eteenpäin varhaiskasvatuksen yliopistokoulutukseen sisältyvän harjoittelun kehittämisessä

Uudistunut varhaiskasvatuksen lainsäädäntö ja valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma edellyttävät henkilöstöltä vahvaa pedagogista osaamista. Ajankohtaisena ongelmana on pula yliopistokoulutetuista varhaiskasvatuksen opettajista. Oppimisympäristöjen monimuotoistuminen sekä opiskelijamäärien kasvu yliopistoissa haastavat uudistamaan päiväkodeissa toteutettavaa harjoittelua ja sen ohjaamista. Lisääntyneet opiskelijamäärät haastavat yliopistokoulutuksia myös laajentamaan yhteistyötä kentän kanssa ja kehittämään uudenlaisia toimintatapoja yhteistyössä kuntien, yksityistä varhaiskasvatusta tarjoavien palveluntuottajien, varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja opiskelijoiden kanssa.

ASKEL – Asiantuntijuuden kehittäminen varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksessa -hankkeessa (10/2018-8/2021) kehitetään varhaiskasvatuksen harjoittelua ja sen ohjaamista. Hanke toteutetaan monitasoisena yhteistyönä Oulun ja Tampereen yliopistojen, kuntien ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden tuottajien sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja opiskelijoiden kesken. Kansainvälisenä yhteistyökumppanina on Islannin yliopisto.

Tavoitteena on rakentaa tutkimukseen pohjautuva varhaiskasvatuksen koulutuksen harjoittelun ja sen ohjauksen malli, jossa hyödynnetään erilaisia sosiaalisia, digitaalisia ja informaaleja oppimisympäristöjä sekä vertaisoppimisen mahdollistavia menetelmiä.

ASKEL-hankkeen kehittämistyö on käynnistynyt Oulun ja Tampereen yliopistojen varhaiskasvatuksen opiskelijoille sekä ohjaaville varhaiskasvatuksen opettajille suunnatuilla kartoituksilla. Kartoitusten analyysivaiheessa on tunnistettavissa konkreettisia pedagogisen harjoittelun koordinointiin, ohjaukseen ja sisältöihin liittyviä kehittämistarpeita. Varhaiskasvatuksen koulutusten yliopisto-opiskelijat Oulussa sekä Tampereella osallistuvat hankkeen kehittämistyön eri vaiheisiin. Tampereella kentän ohjaavat mentorit sekä yliopiston henkilöstön kokoaa alueellinen Kumppanuusverkosto. Oulussa varhaiskasvatuksen opettajat, johtajat sekä yliopiston varhaiskasvatuksen henkilöstö ja opiskelijat ovat mukana kehittämisessä harjoittelun kehittämistyöryhmän foorumityöskentelyn kautta. Varhaiskasvatuksen opettajien ohjaamisosaamisen vahvistamiseksi hankkeessa kehitetään tutkimukseen perustuva opintojakso, jossa hyödynnetään monimuoto-opetusta.

Oulun ja Tampereen yliopistojen välinen yhteiskehittäminen on ollut tiivistä ja antoisaa. Olemme jo hankkeen alkuvaiheessa tunnistaneet toisiltamme käytänteitä, joista voidaan hyötyä molemmin puolin. Pedagogisen harjoittelun kehittämiseen kohdentuva hanke on koettu merkityksellisenä sekä kentän ohjaavien varhaiskasvatuksen opettajien että opiskelijoiden näkökulmasta. ”Olen todella tyytyväinen, että harjoittelukäytänteitä on alettu kehittämään.”

Hannakaarina Sarvela, projektikoordinaattori, hannakaarina.sarvela@oulu.fi

Anna-Maija Puroila, professori, projektin johtaja, anna-maija.puroila@oulu.fi

Lisätietoja hankkeesta: https://www.oulu.fi/ktk/node/56319

---

Hanke saa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistämiseksi.

Opettajankoulutus uudistuu: Osaamisen yhteisloikka – pedagogista ammattitaitoa lastentarhanopettajien koulutuksen ja työelämän uudistuvalla yhteistyöllä

Osaamisen yhteisloikka -hankkeen tavoitteena on edistää niin varhaiskasvatuksen opettajien kuin koko tiimin pedagogista osaamista päiväkodin lapsiryhmissä. Viime vuosina varhaiskasvatuksen piiriin on tullut aiempaa enemmän lapsia erilaisista perhetaustoista. Moninaisten lasten oppimisen ja kehityksen tukeminen ja tuen tarpeiden tunnistaminen edellyttävät entistä laadukkaampaa arviointi- ja vuorovaikutusosaamista.

Hankkeessa on kehitetty varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta yliopistojen välisenä yhteistyönä ja verkko-opetusta, jota hyödynnetään kustannustehokkaasti myös työuralla olevien opettajien ammatillisessa koulutuksessa. Täydennyskoulutus alkoi 25.1.2019 teemalla kielellisten taitojen kehitys, arviointi ja dokumentointi yksi- ja monikielisillä lapsilla. Ensimmäisen lähipäivän teema on haasteellinen, koska 98 % alan tieteellisestä tutkimuksesta on kohdistunut yksikielisten lasten kehitykseen ja vertailutietoa monikielisten lasten tyypillisestä kehityksestä on vähän.

Joidenkin arvioiden mukaan yli puolet maailman väestöstä elää kaksi- ja monikielisessä ympäristössä. Kieli on merkittävä osa kulttuurista identiteettiä, tärkein kouluvalmius ja sosiaalinen taito, jonka lapset oppivat noin viiden ensimmäisen ikävuoden aikana osana vuorovaikutusta erilaisissa ihmissuhteissa. Se on keino ilmaista omia toiveita ja tavoitteita muille mutta myös ajattelun ja itsesäätelyn väline, puheen ja luetun ymmärtämisen samoin kuin lukemaan oppimisen perusta (Silvén, 2012).

Asiantuntijaluentojen lomassa osallistujat esittelivät toisilleen lapsiryhmänsä aamu- ja iltapäivän työpajoissa. Joidenkin ryhmissä oli laaja kirjo, osin dokumentoituja tuen tarpeita. Samassa ryhmässä saattoi olla sekä useampia eri-ikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia eri kulttuureista että lapsia, joilla oli kielellinen, tunne-elämän ja/tai sosiaalinen vaikeus. Miten varhaiskasvattajien valmiudet riittävät vastaamaan näin vaihtelevan lapsiryhmän tarpeisiin, vaikka tukena olisi varhaiskasvatuksen erityisopettajan lisäksi moniammatillinen työryhmä? Varhaiskasvatustyö on aidosti monitieteinen ala ja vastuu on valtaisa. Se ei ole rakettitiedettä, erästä tunnettua hokemaa mukaillen, vaan paljon vaativampaa. Tähän haasteeseen opettajakoulutuksen uudistamisella voidaan vastata.

Tutkimusten mukaan kielellinen vaikeus voi siirtyä geneettisesti samassa suvussa sukupolvelta toiselle. On hyvä tietää, että monikielisessä ja yksikielisessä ympäristössä kasvavien lasten geneettinen riski on kuitenkin yhtä suuri. Suomea toisena tai kolmantena kielenään opettelevat lapset päätyvät yksikielisiä ikätovereitaan useammin erityisen tuen piiriin. Nykytutkimuksen valossa kielellisen vaikeuden erottaminen tavanomaisesta monikielisestä kehityksestä onkin haasteellista (Smolander ym. 2016). Tutkimustulos on tärkeä, sillä maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on kasvamassa päiväkodeissa. Onnistunut monikulttuurisuuskasvatus edellyttää pyrkimystä vastavuoroiseen oppimiseen lapsiryhmässä eikä pelkästään vähemmistöjen integroimista valtakulttuuriin ja -kieleen.

Luentojen painavinta antia olivat havainnot lasten varhaiskasvatussuunnitelmista, joissa tavoitteet asetetaan liian kauas tulevaisuuteen, jolloin sekä lapset että aikuiset turhautuvat. Tavoitteet ja toimenpiteet tulisi tarkasti kohdentaa lapsen kielitaidon tasoon. Sen sijaan, että suunnitelmissa painottuu, mitä lapsi ei osaa, kasvattajien tulisi kirjata, mitä he aikovat tehdä (yhdessä vanhempien kanssa) tukeakseen lapsen oppimista kielen lähikehityksen alueella. Kaikkien tiimin jäsenten sitoutuminen suunnitelmiin on myös ratkaisevan tärkeä jokaisen lapsen tuen tarpeen toteutumiseksi.

Maarit Silvén
Varhaiskasvatuksen professori, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi
Turun yliopisto

---

Hanke saa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistämiseksi ajalle 1.9.2017–31.8.2020.

Hankkeen kotisivut: http://osaamisenyhteisloikka.fi/

Lisätiedot: Hankkeen johtaja Maarit Silvén, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, maarit.silven (at) utu.fi

Opettajankoulutus uudistuu: Matematiikan Maailmaan -hankkeessa yhdistetään voimat pienten lasten matemaattisten taitojen tukemiseksi

Matematiikan Maailmaan -hanke tuottaa tutkimusperustaisia toimintamalleja, materiaaleja ja välineitä varhaiskasvatuksen, alakoulun ja erityisopetuksen opettajien koulutuksen ja ammatillisen kehityksen tukemiseen. Se on Turun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ja Åbo Akademin yhteishanke.

Varhaiskasvatusikäisten matemaattisiin taitoihin kiinnitetään Suomessa näiden taitojen tärkeään merkitykseen nähden aivan liian vähän huomiota. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkimusrintamalla on yllätytty uusista tutkimustuloksista, joiden mukaan varhaiset matemaattiset taidot ennustavat akateemista menestystä paremmin kuin varhaiset lukivalmiudet (Duncan ym., 2008) sekä esimerkiksi työllistymistä, tulotasoa ja syrjäytymistä paremmin kuin lukeminen tai älykkyys (esim. Bishop, 1989). Matemaattinen harjoittelu kehittää lapsen ajattelun taitoja, kuten esimerkiksi kielellisiä taitoja, työmuistia ja toiminnanohjaustaitoja myös monipuolisemmin kuin aikaisemmin ajateltiin (Clements & Sarama, 2009).

Matematiikan Maailmaan -hankkeen tavoitteet ovat:

• Lisätä tietoisuutta varhaisten matemaattisten taitojen merkityksestä lapsen kehitykselle ja myöhemmälle oppimiselle.
• Tuoda varhais- ja alkukasvatukseen tutkimusperustaista pedagogiikkaa.
• Tuottaa opettajankoulutukseen soveltuvia oppimateriaaleja.

Osahankkeet

• Maailma matemaattisin silmin ”Pikkumatikka”-verkkokurssi (Minna Hannula-Sormunen, TY)
• Myönteisen minäkuvan tukeminen matematiikassa (Marja-Kristiina Lerkkanen, JY)
• Algebrallisen ajattelun pohjustaminen esi- ja alkuopetuksessa (Kirsti Hemmi, ÅA)
• ThinkMath-materiaali opettajankoulutuksessa (Anu Laine, HY)

MaMa-hanke tekee tiivistä yhteistyötä Joustavaan Matematiikkaan täydennyskoulutushankkeen kanssa täydennyskoulutusmateriaalien rakentamisessa ja kehittämisessä kentällä työskentelevien varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen opettajille ja opettajankoulutukseen. Kesäkuussa 2019 hankeyliopistojen varhais- ja alkukasvatuksen opettajankouluttajille järjestetään Matematiikan Maailmaan -koulutuspäivät.

MaMa-osahankkeiden kehitystyö on käynnissä ja pisimmälle on edennyt Turun yliopiston ”Pikkumatikka”-verkkokurssin rakentelu. Juuri päättynyt Suomen Akatemian ”Math All Around You” -kärkihanke loi Pikkumatikka-verkkokurssin mallin, jota nyt käynnissä olevissa projekteissa työstetään eteenpäin. Kurssi perustuu ammatillisen eksperttitutkimuksen hedelmiin, siihen, miten eri ammateissa olevien taidot parhaimmillaan kehittyvät ja miten ammattilaisten taitoja voidaan entisestään parantaa. Matemaattiset käsitteet ja taidot ovat jo pienelle lapselle hyödyllisiä jokapäiväisen ajattelun työkaluja. Lapset oppivat ja harjoittelevat varhaisia matemaattisia taitoja nimenomaan arjessa, leikeissä ja yhdessä muiden kanssa samalla kun he oppivat kiinnittämään huomiota lukumääriin ja muihin matemaattisesti mielekkäisiin piirteisiin ympäristössä (Hannula-Sormunen, 2014). Tämän takia varhaiskasvattajan pitäisi pystyä tunnistamaan ja tukemaan matemaattista ajattelua paitsi erillisissä matikkapajoissa myös etenkin arkisissa tilanteissa.

Pikkumatikka-kurssi on verkkokurssi, jolla varhaiskasvatuksen tai alkuopetuksen ammattilaiset voivat kehittää itseään esimerkiksi siinä,

• kuinka havainnoida ja tunnistaa omaa ja lasten matemaattista ajattelua varhaiskasvatuksessa?
• miten itse kehittyä paremmaksi tunnistamaan ja tukemaan matemaattisia taitoja?
• kuinka tunnistaa ne pienet hetket, jolloin lapsen huomio on kohdistettavissa matemaattisista mielekkäisiin piirteisiin?
• kuinka innostaa kaikkia lapsia bongailemaan lukumääriä ja laskettavaa, matemaattisia säännönmukaisuuksia ympäristöstä?

Oheisella videolla on maistiaisia Pikkumatikka-kurssilta, jonka osat ovat MaMa-hankkeen myötä käytettävissä hankeyliopistojen varhaiskasvatuksen opettaja ja luokan – ja erityisopettajan opettajankoulutuksissa. Pikkumatikka-kurssille voi ilmoittautua www.flexibility.fi -sivuilla.

Matematiikan Maailmaan -hankkeen vastuullinen johtaja
Minna Hannula-Sormunen

---

Hanke saa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistämiseksi. Hanke päättyy syyskuussa 2020.

Lisätiedot: Associate Professor Minna Hannula-Sormunen, Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Minna.Hannula-Sormunen (at) utu.fi