Osaamisen yhteisloikka -hankkeen tavoitteena on edistää niin varhaiskasvatuksen opettajien kuin koko tiimin pedagogista osaamista päiväkodin lapsiryhmissä. Viime vuosina varhaiskasvatuksen piiriin on tullut aiempaa enemmän lapsia erilaisista perhetaustoista. Moninaisten lasten oppimisen ja kehityksen tukeminen ja tuen tarpeiden tunnistaminen edellyttävät entistä laadukkaampaa arviointi- ja vuorovaikutusosaamista.

Hankkeessa on kehitetty varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta yliopistojen välisenä yhteistyönä ja verkko-opetusta, jota hyödynnetään kustannustehokkaasti myös työuralla olevien opettajien ammatillisessa koulutuksessa. Täydennyskoulutus alkoi 25.1.2019 teemalla kielellisten taitojen kehitys, arviointi ja dokumentointi yksi- ja monikielisillä lapsilla. Ensimmäisen lähipäivän teema on haasteellinen, koska 98 % alan tieteellisestä tutkimuksesta on kohdistunut yksikielisten lasten kehitykseen ja vertailutietoa monikielisten lasten tyypillisestä kehityksestä on vähän.

Joidenkin arvioiden mukaan yli puolet maailman väestöstä elää kaksi- ja monikielisessä ympäristössä. Kieli on merkittävä osa kulttuurista identiteettiä, tärkein kouluvalmius ja sosiaalinen taito, jonka lapset oppivat noin viiden ensimmäisen ikävuoden aikana osana vuorovaikutusta erilaisissa ihmissuhteissa. Se on keino ilmaista omia toiveita ja tavoitteita muille mutta myös ajattelun ja itsesäätelyn väline, puheen ja luetun ymmärtämisen samoin kuin lukemaan oppimisen perusta (Silvén, 2012).

Asiantuntijaluentojen lomassa osallistujat esittelivät toisilleen lapsiryhmänsä aamu- ja iltapäivän työpajoissa. Joidenkin ryhmissä oli laaja kirjo, osin dokumentoituja tuen tarpeita. Samassa ryhmässä saattoi olla sekä useampia eri-ikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia eri kulttuureista että lapsia, joilla oli kielellinen, tunne-elämän ja/tai sosiaalinen vaikeus. Miten varhaiskasvattajien valmiudet riittävät vastaamaan näin vaihtelevan lapsiryhmän tarpeisiin, vaikka tukena olisi varhaiskasvatuksen erityisopettajan lisäksi moniammatillinen työryhmä? Varhaiskasvatustyö on aidosti monitieteinen ala ja vastuu on valtaisa. Se ei ole rakettitiedettä, erästä tunnettua hokemaa mukaillen, vaan paljon vaativampaa. Tähän haasteeseen opettajakoulutuksen uudistamisella voidaan vastata.

Tutkimusten mukaan kielellinen vaikeus voi siirtyä geneettisesti samassa suvussa sukupolvelta toiselle. On hyvä tietää, että monikielisessä ja yksikielisessä ympäristössä kasvavien lasten geneettinen riski on kuitenkin yhtä suuri. Suomea toisena tai kolmantena kielenään opettelevat lapset päätyvät yksikielisiä ikätovereitaan useammin erityisen tuen piiriin. Nykytutkimuksen valossa kielellisen vaikeuden erottaminen tavanomaisesta monikielisestä kehityksestä onkin haasteellista (Smolander ym. 2016). Tutkimustulos on tärkeä, sillä maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on kasvamassa päiväkodeissa. Onnistunut monikulttuurisuuskasvatus edellyttää pyrkimystä vastavuoroiseen oppimiseen lapsiryhmässä eikä pelkästään vähemmistöjen integroimista valtakulttuuriin ja -kieleen.

Luentojen painavinta antia olivat havainnot lasten varhaiskasvatussuunnitelmista, joissa tavoitteet asetetaan liian kauas tulevaisuuteen, jolloin sekä lapset että aikuiset turhautuvat. Tavoitteet ja toimenpiteet tulisi tarkasti kohdentaa lapsen kielitaidon tasoon. Sen sijaan, että suunnitelmissa painottuu, mitä lapsi ei osaa, kasvattajien tulisi kirjata, mitä he aikovat tehdä (yhdessä vanhempien kanssa) tukeakseen lapsen oppimista kielen lähikehityksen alueella. Kaikkien tiimin jäsenten sitoutuminen suunnitelmiin on myös ratkaisevan tärkeä jokaisen lapsen tuen tarpeen toteutumiseksi.

Maarit Silvén
Varhaiskasvatuksen professori, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi
Turun yliopisto


Hanke saa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistämiseksi ajalle 1.9.2017–31.8.2020.

Hankkeen kotisivut: http://osaamisenyhteisloikka.fi/

Lisätiedot: Hankkeen johtaja Maarit Silvén, Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, maarit.silven (at) utu.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s