luokkahuone

Aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä

Liikkuva koulu käynnistyi Matti Vanhasen toisen hallituksen kannanotosta 45 koulun kokeiluna vuonna 2009. Tavoitteena oli jalkauttaa fyysisen aktiivisuuden suositukset kaikkiin peruskouluihin. Kokeilutoiminnassa huomattiin, että luomalla kouluihin liikunnallisempaa toimintakulttuuria voidaan edistää oppilaiden kouluviihtyvyyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa koulujen työrauhaa.

Kohti hallitusohjelman tavoitteita

Vuodesta 2015 lähtien Liikkuva koulu -ohjelma on ollut osa oppimisen ja koulutuksen kärkihanketta. Nykyisen hallitusohjelman tavoite Liikkuvan koulun osalta on: ”Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria.” Liikkuvan koulun laajeneminen koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria on edennyt hienosti. Ohjelman toteutuksessa on tällä hetkellä mukana 2026 koulua 278 kunnasta. Peruskoululaisista lähes 90 prosenttia opiskelee Liikkuvassa koulussa.

Tunti liikuntaa päivässä on tavoitteena haastavampi. Liikkuva koulu -ohjelman merkitystä ja vaikuttavuutta oppilaiden liikkumisen lisäämisessä tutkitaan ja seurataan monipuolisesti. Tällä hetkellä noin kolmannes oppilaista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä (LIITU-tutkimus 2016). Liikkuvissa alakouluissa liikuntasuosituksen täyttyminen on yleisempää verrattuna muiden alakoulujen oppilaisiin. Erityisenä huolenaiheena on liikkumistottumusten voimakas polarisaatio sekä liikkumisen väheneminen iän myötä: vain 17 prosenttia 15-vuotiaista saavuttaa liikuntasuosituksen.

Liikkuminen auttaa oppimaan

Aktiivisen koulupäivän toteutuksella on monia hyötyjä. Koulujen henkilökunta kokee, että liikkuminen koulupäivän aikana edistää kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa. Myös nuorten suhtautuminen koulupäivän aktiivisuutta kohtaan on myönteinen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan liikunnan lisäämisellä koulupäivään voidaan vaikuttaa myönteisesti moniin oppimisen edellytyksiin kuten kognitiiviseen toimintakykyyn, tehtäviin keskittymiseen ja käyttäytymiseen luokassa. Runsaskaan liikunnan lisääminen ei heikennä oppimistuloksia akateemisissa aineissa.

LIITU-tutkimuksen aktiivisuusmittausten mukaan vähän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla korkein liikkumisen intensiteetti on koulupäivän aikana. Vähän liikkuville oppilaille koulu onkin tärkeä liikkumisen turvaaja. Siksi heille pitäisi koulussa kehittää nykyistä enemmän kohdennettuja toimenpiteitä. Toiminnalliset menetelmät ovat tasa-arvoinen tapa lisätä liikettä toimenpiteen kohdistuessa kaikkiin oppilaisiin.

Toimintakulttuurin muutos vielä alussa

Jokainen koulu ja opettaja toteuttaa Liikkuvaa koulua omalla tavallaan. Ohjelman kouluille asettamat tavoitteet ovat oppilaiden osallisuus, oppiminen ja lisää liikettä – vähemmän istumista. Jokainen koulu päättää itse, millaisilla toimenpiteillä he näitä tavoitteita edistävät. Koulujen toimintakulttuurin muutos on kuitenkin vielä alussa, ja toimenpiteitä tulisi tehdä entistä pontevammin erityisesti yläkouluissa. Oppilaat ovat koulun liikuntamahdollisuuksiin selvästi tyytyväisempiä alakouluissa kuin yläkouluissa. Myös Liikkuvan koulun nykytilan arvioinnissa ala- ja yhtenäiskoulujen arviot ovat joka osa-alueella positiivisempia kuin yläkoulujen arviot.

Oppilaiden osallisuus on Liikkuvan koulun keskeinen tavoite, mutta oppilaat ovat kouluissa toistaiseksi hyödyntämätön voimavara. Alakoulujen oppilaista 88 prosenttia osallistuu aktiivisesti koulupäivän aikaiseen liikkumiseen. Yläkouluissa liikkuminen koulupäivän aikana on merkittävästi vähäisempää. Noin kolmannes oppilaista osallistuu toiminnan järjestämiseen, eikä osallistumisessa ole suuria eroja alakoulun ja yläkoulun välillä. Oppilailla tulisikin olla enemmän mahdollisuuksia toimia erilaisissa rooleissa Liikkuva koulu -toiminnan järjestämisessä.

Sipilän hallituksen kärkihankkeet antavat hienon mahdollisuuden koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeissa kehitetään muun muassa opetuksen digitalisaatiota, uutta pedagogiikkaa ja uusia oppimisympäristöjä sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE-ohjelma) yhtenä tavoitteena on, että varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosympäristöt ja -yhteisöt ovat hyvinvointia vahvistavia ja että yhteisöllinen työ on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Koulun liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisessä pyritään huomioimaan myös näiden toimenpiteiden keskeiset tavoitteet. Yhdistämällä tavoitteita mahdollistamme kouluille vaikuttavampaa toimintaa.


ohjelmajohtaja Antti Blom

Liikkuva koulu -ohjelma, Opetushallitus

Tutustustu tarkemmin: liikkuvakoulu.fi

Kuva: Liikkuva koulu / Mikko Käkelä

 

Mainokset