#Paraskoulu-kunniamerkki

Ideoita ja inspiraatiota maailman parhaaseen peruskouluun – parhaat #paraskoulu-teot palkittiin Educassa

Millainen on tasa-arvoinen maailman paras koulu? Miten koulu voi tukea jokaista löytämään omat vahvuutensa? Millaisilla konkreettisilla teoilla voimme yhdessä tehdä peruskoulustamme parhaan?

Vastauksia näihin kysymyksiin on mietitty syksyn ja alkuvuoden mittaan Peruskoulufoorumin #paraskoulu-kampanjassa. Hyväksi havaittuja toimintamalleja ja innostavia ideoita on kerätty ja jaettu osoitteessa www.paraskoulu.fi. Paraskoulu.fi-sivustolle on kertynyt jo monia erilaisia hyviä ideoita aina kollegan kehumisesta oppilaskunnan vaaleihin ja opettamalla oppimisen menetelmiin.

Kolme erityisen innostavaa #Paraskoulu-tekoa palkittiin perjantaina 25.1.2019 Educa 2019 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Peruskoulufoorumin kunniamaininnan saivat Ylöjärven yhtenäiskoulu, Kulosaaren yhteiskoulu sekä Pudasjärven hirsikampus.

Peruskoulufoorumi onnittelee lämpimästi palkittuja ja kiittää kaikkia #paraskoulu-kampanjaan jo osallistuneita! Jokainen jaettu teko ja idea on tärkeä. Laitetaan yhdessä hyvät ideat kiertoon! Tässä palkitut teot inspiraatioksi parhaaseen peruskouluun:

Ylöjärven yhtenäiskoulu: Kouluyhteisöohjaaja tukemaan koulun yhteisöllisyyttä

”Koulun työntekijänä kouluyhteisöohjaaja on tuonut koulun yhteisölliseen ja osallisuuden kehittämiseen paljon uutta potkua.

Nimenomaan koulun lähtökohdista suunnitellen kouluyhteisöohjaaja on tuonut arkeen konkreettisia asioita yhteisöllisyyden kehittämiseen ja osallistamiseen.

Kouluyhteisöohjaaja toimii mm ruokailun tukemisessa, tukioppilas- ja oppilaskuntatyössä, höntsyliikunnan edistäjänä, välkkätoiminnan kehittämisessä yläkouluikäisille sekä läksyparkin toteuttajana.”

Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki: Yläkoulun ilmiöprojekti alakoulun oppilaille

”Koulumme (yläkoulu + lukio) 7-luokkalaiset suunnittelevat toimintailtapäivän naapurissa olevan alakoulun 3-luokkkalaisille.

Molempien ilmiö-projektin aiheena on Itämeri, jolloin yläkoulun oppilaiden projektilla on mielekäs tarkoitus ja luonnollinen yleisö. Aiomme olla yhteydessä myös toiseen läheiseen ruotsinkieliseen alakouluun, jolloin saadaan 7-luokkalaiset harjoittelemaan myös ruotsin kieltä.”

Pudasjärven hirsikampus: Jaettu johtajuus pedagogisen muutoksen mahdollistajana

”Pedagoginen jaettu johtajuus mahdollistaa johtamismallin avulla opettajien pedagogisen luovuuden yhdistymisen opittuun ja ammatissa kehittyneeseen ammattitaitoon.

Kouluvuosi on jaksotettu uniikisti pedagogisiin jaksoihin, jolloin jatkuvasti syntyy uusia pedagogisia käytänteitä – esim. lukemaan / kirjoittamaan oppiminen robotiikan ja ohjelmoinnin avulla tai lukion kehittäminen paikalliseen oppimisympäristöön integroitumalla esim. lukion ilmailulinja jossa valikoidut opiskelijat suorittavat maksuttomasti lukio-opintojen osana lentolupakirjan.”

#Paraskoulu palkitut
Peruskoulufoorumi seurantaryhmän puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (oik.) jakoi #paraskoulu-palkituille kunniakirjat Educa 2019 -tapahtumassa 25.1.2019. Koulujen palkinnot hakivat (vasemmalta) Ylöjärven yhtenäiskoulusta apulaisrehtori Anne Rantanen ja rehtori Satu Sepänniitty-Valkama, Pudasjärven hirsikampukselta er.opettaja Tanja Lapinlampi ja rehtori Mikko Lumme sekä Kulosaaren yhteiskoulusta opettajat Eero Hytönen ja Katariina Hämäläinen

Peruskoulufoorumi rakentamassa tasa-arvoista maailman parasta peruskoulua

Peruskoulufoorumin tehtävänä on ollut kehittää suomalaista peruskoulua. Suomi 100 -juhlavuoden aikana foorumi kokosi perusopetuksen toimijat ja yhteistyötahot yhteiseen visiointiin peruskoulun tulevaisuudesta. Yhteisen keskustelun ja ideoinnin kautta laadittiin Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus -sitoumus, joka linjaa peruskoulun kehittämisen tulevaisuuden tavoitteita ja toimia. #Paraskoulu-kampanjan tavoitteena on kerätä konkreettisia keinoja, joilla nämä yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

Paraskoulu.fi-sivuston ohella keinoja on pohdittu myös eri puolilla Suomea järjestetyissä #Paraskoulu-työpajoissa. #Paraskoulu-työpajakiertue käynnistyi 17.9.2018 Turusta, jatkaen Vantaalle, Lahteen, Joensuuhun, Rovaniemelle, Jyväskylään ja viimeisimpänä Vaasaan. Pohjois-Suomessa maailman parasta peruskoulua päästään vielä ideoimaan Oulussa 12.4.2019 järjestettävässä työpajassa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki perusopetuksen tasot ja toimijat: lasten ja nuorten kasvuyhteisö, koulut ja oppilaat, opetuksen järjestäjät sekä kansallisen tason toimijat! Oulun #Paraskoulu-työpajan kutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät myöhemmin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta Tapahtumakalenterista.

Miten sinä tekisit peruskoulustamme vieläkin paremman? Jaa oma hyvä tekosi tai ideasi osoitteessa www.paraskoulu.fi. Tasa-arvoinen maailman paras peruskoulu tehdään yhdessä!

Nina Parkkulainen
Uusi peruskoulu -hanke
opetus- ja kulttuuriministeriö

– – –
#Paraskoulu-kampanja on osa hallituksen Uusi peruskoulu -kärkihanketta ja se toteutetaan Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä.

Lue lisää Peruskoulufoorumista >>>

Mainokset
luokkahuone

Aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä

Liikkuva koulu käynnistyi Matti Vanhasen toisen hallituksen kannanotosta 45 koulun kokeiluna vuonna 2009. Tavoitteena oli jalkauttaa fyysisen aktiivisuuden suositukset kaikkiin peruskouluihin. Kokeilutoiminnassa huomattiin, että luomalla kouluihin liikunnallisempaa toimintakulttuuria voidaan edistää oppilaiden kouluviihtyvyyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa koulujen työrauhaa.

Kohti hallitusohjelman tavoitteita

Vuodesta 2015 lähtien Liikkuva koulu -ohjelma on ollut osa oppimisen ja koulutuksen kärkihanketta. Nykyisen hallitusohjelman tavoite Liikkuvan koulun osalta on: ”Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria.” Liikkuvan koulun laajeneminen koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria on edennyt hienosti. Ohjelman toteutuksessa on tällä hetkellä mukana 2026 koulua 278 kunnasta. Peruskoululaisista lähes 90 prosenttia opiskelee Liikkuvassa koulussa.

Tunti liikuntaa päivässä on tavoitteena haastavampi. Liikkuva koulu -ohjelman merkitystä ja vaikuttavuutta oppilaiden liikkumisen lisäämisessä tutkitaan ja seurataan monipuolisesti. Tällä hetkellä noin kolmannes oppilaista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä (LIITU-tutkimus 2016). Liikkuvissa alakouluissa liikuntasuosituksen täyttyminen on yleisempää verrattuna muiden alakoulujen oppilaisiin. Erityisenä huolenaiheena on liikkumistottumusten voimakas polarisaatio sekä liikkumisen väheneminen iän myötä: vain 17 prosenttia 15-vuotiaista saavuttaa liikuntasuosituksen.

Liikkuminen auttaa oppimaan

Aktiivisen koulupäivän toteutuksella on monia hyötyjä. Koulujen henkilökunta kokee, että liikkuminen koulupäivän aikana edistää kouluviihtyvyyttä ja työrauhaa. Myös nuorten suhtautuminen koulupäivän aktiivisuutta kohtaan on myönteinen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan liikunnan lisäämisellä koulupäivään voidaan vaikuttaa myönteisesti moniin oppimisen edellytyksiin kuten kognitiiviseen toimintakykyyn, tehtäviin keskittymiseen ja käyttäytymiseen luokassa. Runsaskaan liikunnan lisääminen ei heikennä oppimistuloksia akateemisissa aineissa.

LIITU-tutkimuksen aktiivisuusmittausten mukaan vähän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla korkein liikkumisen intensiteetti on koulupäivän aikana. Vähän liikkuville oppilaille koulu onkin tärkeä liikkumisen turvaaja. Siksi heille pitäisi koulussa kehittää nykyistä enemmän kohdennettuja toimenpiteitä. Toiminnalliset menetelmät ovat tasa-arvoinen tapa lisätä liikettä toimenpiteen kohdistuessa kaikkiin oppilaisiin.

Toimintakulttuurin muutos vielä alussa

Jokainen koulu ja opettaja toteuttaa Liikkuvaa koulua omalla tavallaan. Ohjelman kouluille asettamat tavoitteet ovat oppilaiden osallisuus, oppiminen ja lisää liikettä – vähemmän istumista. Jokainen koulu päättää itse, millaisilla toimenpiteillä he näitä tavoitteita edistävät. Koulujen toimintakulttuurin muutos on kuitenkin vielä alussa, ja toimenpiteitä tulisi tehdä entistä pontevammin erityisesti yläkouluissa. Oppilaat ovat koulun liikuntamahdollisuuksiin selvästi tyytyväisempiä alakouluissa kuin yläkouluissa. Myös Liikkuvan koulun nykytilan arvioinnissa ala- ja yhtenäiskoulujen arviot ovat joka osa-alueella positiivisempia kuin yläkoulujen arviot.

Oppilaiden osallisuus on Liikkuvan koulun keskeinen tavoite, mutta oppilaat ovat kouluissa toistaiseksi hyödyntämätön voimavara. Alakoulujen oppilaista 88 prosenttia osallistuu aktiivisesti koulupäivän aikaiseen liikkumiseen. Yläkouluissa liikkuminen koulupäivän aikana on merkittävästi vähäisempää. Noin kolmannes oppilaista osallistuu toiminnan järjestämiseen, eikä osallistumisessa ole suuria eroja alakoulun ja yläkoulun välillä. Oppilailla tulisikin olla enemmän mahdollisuuksia toimia erilaisissa rooleissa Liikkuva koulu -toiminnan järjestämisessä.

Sipilän hallituksen kärkihankkeet antavat hienon mahdollisuuden koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeissa kehitetään muun muassa opetuksen digitalisaatiota, uutta pedagogiikkaa ja uusia oppimisympäristöjä sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE-ohjelma) yhtenä tavoitteena on, että varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosympäristöt ja -yhteisöt ovat hyvinvointia vahvistavia ja että yhteisöllinen työ on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Koulun liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisessä pyritään huomioimaan myös näiden toimenpiteiden keskeiset tavoitteet. Yhdistämällä tavoitteita mahdollistamme kouluille vaikuttavampaa toimintaa.


ohjelmajohtaja Antti Blom

Liikkuva koulu -ohjelma, Opetushallitus

Tutustustu tarkemmin: liikkuvakoulu.fi

Kuva: Liikkuva koulu / Mikko Käkelä