Ideoita ja inspiraatiota maailman parhaaseen peruskouluun – parhaat #paraskoulu-teot palkittiin Educassa

Millainen on tasa-arvoinen maailman paras koulu? Miten koulu voi tukea jokaista löytämään omat vahvuutensa? Millaisilla konkreettisilla teoilla voimme yhdessä tehdä peruskoulustamme parhaan?

Vastauksia näihin kysymyksiin on mietitty syksyn ja alkuvuoden mittaan Peruskoulufoorumin #paraskoulu-kampanjassa. Hyväksi havaittuja toimintamalleja ja innostavia ideoita on kerätty ja jaettu osoitteessa www.paraskoulu.fi. Paraskoulu.fi-sivustolle on kertynyt jo monia erilaisia hyviä ideoita aina kollegan kehumisesta oppilaskunnan vaaleihin ja opettamalla oppimisen menetelmiin.

Kolme erityisen innostavaa #Paraskoulu-tekoa palkittiin perjantaina 25.1.2019 Educa 2019 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Peruskoulufoorumin kunniamaininnan saivat Ylöjärven yhtenäiskoulu, Kulosaaren yhteiskoulu sekä Pudasjärven hirsikampus.

Peruskoulufoorumi onnittelee lämpimästi palkittuja ja kiittää kaikkia #paraskoulu-kampanjaan jo osallistuneita! Jokainen jaettu teko ja idea on tärkeä. Laitetaan yhdessä hyvät ideat kiertoon! Tässä palkitut teot inspiraatioksi parhaaseen peruskouluun:

Ylöjärven yhtenäiskoulu: Kouluyhteisöohjaaja tukemaan koulun yhteisöllisyyttä

”Koulun työntekijänä kouluyhteisöohjaaja on tuonut koulun yhteisölliseen ja osallisuuden kehittämiseen paljon uutta potkua.

Nimenomaan koulun lähtökohdista suunnitellen kouluyhteisöohjaaja on tuonut arkeen konkreettisia asioita yhteisöllisyyden kehittämiseen ja osallistamiseen.

Kouluyhteisöohjaaja toimii mm ruokailun tukemisessa, tukioppilas- ja oppilaskuntatyössä, höntsyliikunnan edistäjänä, välkkätoiminnan kehittämisessä yläkouluikäisille sekä läksyparkin toteuttajana.”

Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki: Yläkoulun ilmiöprojekti alakoulun oppilaille

”Koulumme (yläkoulu + lukio) 7-luokkalaiset suunnittelevat toimintailtapäivän naapurissa olevan alakoulun 3-luokkkalaisille.

Molempien ilmiö-projektin aiheena on Itämeri, jolloin yläkoulun oppilaiden projektilla on mielekäs tarkoitus ja luonnollinen yleisö. Aiomme olla yhteydessä myös toiseen läheiseen ruotsinkieliseen alakouluun, jolloin saadaan 7-luokkalaiset harjoittelemaan myös ruotsin kieltä.”

Pudasjärven hirsikampus: Jaettu johtajuus pedagogisen muutoksen mahdollistajana

”Pedagoginen jaettu johtajuus mahdollistaa johtamismallin avulla opettajien pedagogisen luovuuden yhdistymisen opittuun ja ammatissa kehittyneeseen ammattitaitoon.

Kouluvuosi on jaksotettu uniikisti pedagogisiin jaksoihin, jolloin jatkuvasti syntyy uusia pedagogisia käytänteitä – esim. lukemaan / kirjoittamaan oppiminen robotiikan ja ohjelmoinnin avulla tai lukion kehittäminen paikalliseen oppimisympäristöön integroitumalla esim. lukion ilmailulinja jossa valikoidut opiskelijat suorittavat maksuttomasti lukio-opintojen osana lentolupakirjan.”

Peruskoulufoorumi seurantaryhmän puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (oik.) jakoi #paraskoulu-palkituille kunniakirjat Educa 2019 -tapahtumassa 25.1.2019. Koulujen palkinnot hakivat (vasemmalta) Ylöjärven yhtenäiskoulusta apulaisrehtori Anne Rantanen ja rehtori Satu Sepänniitty-Valkama, Pudasjärven hirsikampukselta er.opettaja Tanja Lapinlampi ja rehtori Mikko Lumme sekä Kulosaaren yhteiskoulusta opettajat Eero Hytönen ja Katariina Hämäläinen

Peruskoulufoorumi rakentamassa tasa-arvoista maailman parasta peruskoulua

Peruskoulufoorumin tehtävänä on ollut kehittää suomalaista peruskoulua. Suomi 100 -juhlavuoden aikana foorumi kokosi perusopetuksen toimijat ja yhteistyötahot yhteiseen visiointiin peruskoulun tulevaisuudesta. Yhteisen keskustelun ja ideoinnin kautta laadittiin Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus -sitoumus, joka linjaa peruskoulun kehittämisen tulevaisuuden tavoitteita ja toimia. #Paraskoulu-kampanjan tavoitteena on kerätä konkreettisia keinoja, joilla nämä yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

Paraskoulu.fi-sivuston ohella keinoja on pohdittu myös eri puolilla Suomea järjestetyissä #Paraskoulu-työpajoissa. #Paraskoulu-työpajakiertue käynnistyi 17.9.2018 Turusta, jatkaen Vantaalle, Lahteen, Joensuuhun, Rovaniemelle, Jyväskylään ja viimeisimpänä Vaasaan. Pohjois-Suomessa maailman parasta peruskoulua päästään vielä ideoimaan Oulussa 12.4.2019 järjestettävässä työpajassa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki perusopetuksen tasot ja toimijat: lasten ja nuorten kasvuyhteisö, koulut ja oppilaat, opetuksen järjestäjät sekä kansallisen tason toimijat! Oulun #Paraskoulu-työpajan kutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät myöhemmin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta Tapahtumakalenterista.

Miten sinä tekisit peruskoulustamme vieläkin paremman? Jaa oma hyvä tekosi tai ideasi osoitteessa www.paraskoulu.fi. Tasa-arvoinen maailman paras peruskoulu tehdään yhdessä!

Nina Parkkulainen
Uusi peruskoulu -hanke
opetus- ja kulttuuriministeriö

– – –
#Paraskoulu-kampanja on osa hallituksen Uusi peruskoulu -kärkihanketta ja se toteutetaan Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä.

Lue lisää Peruskoulufoorumista >>>

Momentum tutoropettajatoiminnan puolella

”Tutoropettaja jokaiseen Suomen peruskouluun”, linjasi Uusi peruskoulu -ohjelma vuonna 2016. Tuolloin tutoropettajatoiminnan tukemiseen varattiin kovin odotuksin 23 miljoonaa euroa.

Paljon on tuon jälkeen tapahtunut. Ensimmäiset tutoropettajien koulutukseen ja toimintaan kohdennetut valtionavustukset asetettiin haettavaksi syksyllä 2016. Jo tuolloin mukaan lähti yli 300 opetuksen järjestäjää. Tämä on yli kolme neljäsosaa kaikista maamme perusopetuksen järjestäjistä. Toisella hakukierroksella 2017 myönnettiin avustusta tutoropettajien koulutuksen ja toiminnan lisäksi myös 24:lle verkostolle tutoropettajatoiminnan alueelliseen kehittämiseen.

Nyt, kaksi vuotta ja kaksi hakukierrosta myöhemmin, tutoropettajatoimintaan avustusta saaneita opetuksen järjestäjiä on jo lähes 350 ja avustusta saaneissa alueellisissa verkostoissa on mukana yli 200 perusopetuksen järjestäjää. Kaikista Suomen perusopetuksen opettajista ja oppilaista yli 99 prosenttia työskentelee sellaisen opetuksen järjestäjän piirissä, joka on saanut valtionavustusta tutoropettajatoimintaan. Syksyn 2017 tilastointihetkellä tutoropettajia oli peruskouluissa noin 2 300 ja heistä yli 80 prosenttia oli koulutettu Uusi peruskoulu -ohjelman valtionavustuksilla. Vaikka toiminta ottaa vasta ensiaskeliaan, voidaan jo nyt sanoa, että tutoropettajatoiminta on lyhyessä ajassa muodostunut koko valtakunnan laajuiseksi tavaksi toteuttaa matalan kynnyksen tarvelähtöistä täydennyskoulutusta.

Opetushallituksen kartoituksen perusteella tutoropettajien työtehtävät keskittyvät pääasiassa kolmeen teemaan: digioppimisen edistämiseen, vertaistuen antamiseen ja opetussuunnitelman toimeenpanoon. Tutoropettajien toimenkuvissa voi siis esiintyä varsin laajaa vaihtelua, mutta se tuntuukin olevan yksi koko toiminnan keskeisiä vahvuuksia. Toimintaa rajoittavien rakenteiden puuttuessa, pystytään tukea tarjoamaan joustavasti sinne, missä sille ilmenee kulloisenakin hetkenä kaikkein suurin tarve.

Valtakunnallisessa tutoropettajien päivässä tekemisen meininki

Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen kesäyliopisto ja Opetushallitus järjestivät yhteistyössä ensimmäisen valtakunnallisen tutoropettajien päivän teemalla ”vertaisopettajuus vailla vertaa”. Päivä järjestettiin vuotuisen ITK-konferenssin yhteydessä 11.4.2018 Hämeenlinnan Aulangolla. Tapahtuman tavoitteena oli antaa lähtösykäys tutoropettajien ja tutoropettajatoiminnan hallinnon kehittäjien verkostoitumiselle sekä avoimelle osaamisen jakamiselle ja yhteiskehittämiselle.

Tutoropettajapäivällä oli ilmeinen tilaus, koska tilaisuuteen ilmoittautujien määrä ylitti tilojen salliman maksimin jo hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Valitettavasti osa innokkaista tutoropettajista jouduttiin sen vuoksi jättämään peruutuspaikkajonoon.

Tutorpäivän aamuna tutoropettajat vaelsivatkin sankoin joukoin perille Aulangolle eri puolilta Suomea, ja Talking Drum -rumpuesityksen alkaessa lähes 400 osallistujaa oli koolla Areenalla. Osallistavan musiikillisen startin jälkeen kuultiin tapahtuman järjestäjien tervetuliaissanat ja Opetushallituksen edustajien puheenvuorot innovointi- ja kokeilutoiminnasta sekä tutoropettajatoiminnan valtakunnallisesta tilanteesta ja kehittämisnäkymistä.

Tutoropettajapäivän keskeisintä antia olivat työpajat lounaan molemmin puolin. Areenalla ja hotellin alakerran tiloissa järjestettiin 19 rinnakkaistyöpajaa, jotka pyörivät non-stopina puolen tunnin jaksoissa. Työpajojen toteutuksesta vastasivat tutoropettajat ja muut tutoropettajatoiminnan kehittämisestä vastaavat asiantuntijat. Esitykset oli valittu call for papers-ehdotusten pohjalta, ja niiden teemat keskittyivät tutoropettajien erilaisiin tehtäväkuviin, tutoropettajatoiminnan eri tyyppisiin paikallisiin ja alueellisiin toimintamalleihin, oppilasagenttitoimintaan sekä moniin opetuksen digitaalisiin työvälineisiin ja sovelluksiin. Työpajojen sisältökuvaukset löytyvät verkosta.

Oli ilahduttavaa havaita, että tutoropettajat olivat liikkeellä aidosti motivoituneina ja innostuneina. Moni työpajan kokenut vetäjä kertoi jälkeenpäin yllättyneensä siitä, miten poikkeuksellisen aktiivisesti ja tiedonjanoisesti osallistujat olivat olleet mukana työpajatyöskentelyssä.

Intensiivisten työpajojen jälkeen kokoonnuttiin vielä kuuntelemaan yhdessä tietokirjailija Asta Raamin esitystä ”Älykäs intuitio oivaltamisen ja ohjauksen tukena”.

Toivottavasti päivä antoi lisää intoa ja eväitä jatkaa tutortoiminnan pyörittämistä ja kehittämistä eteenpäin myös kotiinpaluun jälkeen. Tutoropettajien yhteistyötä jatketaan paitsi paikallisesti myös osana alueellisten tutoropettajaverkostojen toimintaa. Tarkoitus on järjestää vastaavan tyyppisiä alueellisia tilaisuuksia ensi lukuvuoden aikana eri puolilla Suomea. Seuraava valtakunnallinen tutoropettajapäivä järjestetään 10.4.2019 – päivä kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt.

Tunnelmia valtakunnallisilta tutoropettajapäiviltä 2018:

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Matti Ranta ja Kimmo Koskinen
Opetushallitus

Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus: Koulutustakuusta osaamistakuuseen

Olemme tottuneet ajattelemaan, että tasa-arvo koulutuksessa syntyy yhdenvertaisista mahdollisuuksista laadukkaaseen oppimiseen jokaiselle perhetaustasta, asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta. Mutta riittääkö tämä enää tasa-arvon mittariksi? Pitäisikö meidän olla enemmän huolissaan osaamisen tasa-arvosta?

Peruskoulun päättävistä heikoimmin osaava kymmenes on vähintään kuusi vuotta jäljessä parhaiten pärjäävää kymmenestä. Heikkojen osaajien osuus on lisääntynyt viime vuodet. Vaihtelu on suurta myös itsenäisen opiskelun taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja luottamuksessa omaan oppimiskykyyn. Toisaalta osa oppilaista turhautuu ja kadottaa motivaationsa oppimisen vähäisten haasteiden tai yksipuolisten menetelmien vuoksi. Lasten ja nuorten kokemuspiiri muuttuu ja eriytyy nopeasti. Haluttiin tai ei – oppilaat tuovat muutospaineet mukanaan myös luokkiin.

Hyvinvointi ja talous eivät kehity eikä demokratia toimi ilman osaavia kansalaisia. Ei voida hyväksyä sitä, että osa väestöstä jää jo nuorena vaille välttämättömiä elämisen eväitä. Heikko osaaminen on kasvava riskitekijä syrjäytymiseen. Siksi on aika suunnata politiikkaa tutkintojen tavoittelusta osaamistakuuseen.

Osaamistakuu merkitsee sitä, että yksilöllinen vaihtelu oppimisen edellytyksissä ja kiinnostuksissa otetaan koulutyön lähtökohdaksi. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetusjärjestelyjen ja pedagogiikan yksilöllistämistä. Onko mahdollista rakentaa tulevaisuuden koulu, joka innostaa ja tukee tasapuolisesti jokaista oppilasta? Onko koululla keinot varmistaa jokaiselle kestävä perusta työn, elämän ja jatkuvan oppimisen onnistumiselle? Kykenemmekö luotettavasti arvioimaan, milloin oppilas on valmis kantamaan vastuun elämästään ja oppimisestaan?

Nykykoulu on sisällöiltään ja kestoltaan pääosin kaikille sama. Peruskoulufoorumin tutkijat haluavat rakentaa uutta peruskoulua, joka mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Tämä herättää monia kysymyksiä. Miten sovitetaan yhteen oppilaiden yksilölliset tarpeet ja sosiaalisten valmiuksien kehittyminen? Miten välttää ketään leimautumasta huonoksi epäonnistujaksi? Yksilöllinen oppimispolku ei tarkoita yksin opiskelua, ja etteikö tutun ryhmän tuki olisi keskeistä kasvulle ja oppimiselle. Kyse on siitä, että koulutyö sovittuu joustavasti ja tarveperustaisesti oppilaiden erilaisiin valmiuksiin, tarpeisiin ja kiinnostuksiin.

Koulun uudistuminen ei toteudu kansallisena määräyksenä. Sen rakentaminen edellyttää mm.  opettajien ammatillisen osaamisen jatkuvaa systemaattista ja kunnianhimoista vahvistamista, hyvää koulun johtamista ja tutkimukseen perustuvan kokeilukulttuurin vahvistamista.

Puoli vuosisataa sitten rakennettu peruskoulu on kestänyt hyvin yhteiskunnan muutosta. Tulevat vuosikymmenet kuitenkin edellyttävät uudenlaista osaamista. Tarvitsemme peruskoulua, joka edelleen rakentuu tasa-arvon ihanteille. Osaamistarpeiden muuttuessa myös ymmärryksemme tasa-arvosta ja sen toteutumisesta edellyttää päivittämistä.

Peruskoulufoorumin tutkija- ja asiantuntijaryhmän puheenjohtaja,
professori Jouni Välijärvi
Jyväskylän yliopisto

***
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti marraskuussa 2016 Peruskoulufoorumin kehittämään suomalaista peruskoulua. Foorumi kokosi perusopetuksen toimijat ja yhteistyötahot yhteiseen visiointiin peruskoulun tulevaisuudesta. Peruskoulufoorumin laatima Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus -sitoumus luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 16.2.2018.

Lue lisää: http://minedu.fi/peruskoulufoorumi

Kuva: Martti Minkkinen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Jokainen peruskoulu on paras koulu

Suomalaista peruskoulua julkisen keskustelun kautta seurannut on varmasti ollut viime aikoina ymmällään. Samaan aikaan peruskoulumme on maailman paras ja toisaalta romahtamaisillaan, täynnä uupuneita oppilaita ja opettajia. Kärjistyksistä ja äärimielipiteistä rakentuva keskustelukulttuuri on saavuttanut myös koulun.

Peruskoulun tehtävä on tukea jokaisen oppilaan kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Näiden tavoitteiden saavuttaminen nykytodellisuudessa on vaativampaa kuin aikaisemmin. Koulunsa aloittavien lasten lähtökohdat ovat entistä moninaisemmat. Kodin, kavereiden, muun kasvuympäristön ja mediatodellisuuden vaikutus näyttää kasvaneen. Oppilaan hyvinvointi on edellytys oppimiselle, ja toisaalta oppiminen luo pohjan kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnista.

Peruskoulu ei selviä tehtävästään yksin. Kansallisen päätöksenteon, koulutuksen järjestäjien päätösten ja kasvuympäristössä tehtävien ratkaisujen on tuettava nykyistä paremmin koulujen arkea. Koulu tarvitsee työrauhaa keskittyäkseen olennaiseen. Pitkäjänteinen, samansuuntainen ja johdonmukainen kansallinen, koulutuksen järjestäjän ja lapsen muun kasvuympäristön koulua tukeva toiminta on parasta, millä eriarvoistumiskehitystä voidaan purkaa. Yhtä taikatemppua ei ole olemassa.

Viime aikoina on kysytty, pitäisikö meidän ottaa käyttöön tiukempi normiohjaus, jotta kansallisesti yhtenäiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Ajatus tuntuu houkuttelevalta. Se tarkoittaisi kuitenkin keskeisen vahvuutemme nakertamista, sillä suomalainen peruskoulu rakentuu luottamukselle: Kansalliseen luottamukseen koulutuksen järjestäjän kykyyn vastata oppimisen edellytyksistä kouluissa. Koulutuksen järjestäjän luottamukseen koulujen ja opettajien kykyyn tietää parhaat pedagogiset ratkaisut. Opettajien luottamukseen jokaisen oppilaan ainutlaatuisesta kyvystä kasvaa, löytää omat vahvuutensa.

Peruskoulufoorumi on lähtenyt hakemaan mallia, missä kansalliset ja koulutuksen järjestäjän päätökset kohtaisivat ja tukisivat aikaisempaa paremmin peruskoulun ajan, paikan ja rutiinien muodostamaa todellisuutta. Pitkäjänteisyys antaa mahdollisuuden keskittyä olennaiseen. Johdonmukaisuus estää tempoilevuuden. Samansuuntaisuus antaa tukea arkeen. Tietoperusteisuus pitää huolen tavoitteiden mukaisista ratkaisuista.

Yhdenvertaisuus sekä yksilön että koulutusjärjestelmän tasolla voidaan saavuttaa systemaattisella kehittämistyöllä ja kaikkien sitoutumisella siihen. Yhdenvertaisuutta ja kehittämistä tukee opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetuksen järjestäminen. Maailman parhaassa peruskoulussa kaikilla on kehittävä työote.

Peruskoulussa tuetaan oppilaiden hyvinvointia ja oppimista siten, että jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Oppilaiden hyvinvointi ja laadukkaat oppimistulokset ovat riippuvaisia toisistaan. Turvaamalla hyvinvointi ja oppimisen yhdenvertainen laadukkuus saavutetaan koulutuksellinen tasa-arvo. Myös opettajien hyvinvoinnilla on yhteys parempaan pedagogiikkaan ja parempiin oppimistuloksiin.

Kotien ja koulujen kasvatuskumppanuuden vahvistaminen sekä lapsen kanssakulkijuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä ovat välttämättömiä lasten ja koko yhteisön hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Olli-Pekka Heinonen
Opetushallituksen pääjohtaja

Lue lisää: http://minedu.fi/peruskoulufoorumi

LAPE-ohjelma edistää lasten ja nuorten kasvua, oppimista ja hyvinvointia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosohjelmalla vastataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin kustannusvaikuttavasti tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristö huomioonottaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ohjaavat muutosohjelmaa yhdessä.

Muutosohjelman toteuttamiseen on varattu vuosille 2016–2018 40 miljoonaa euroa, josta pääosa käytetään alueellisen muutostyön tukemiseen. Hankeavustukset on jaettu 19 maakunnalliselle hankkeelle (Uusimaa on jaettu Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun hankkeisiin). Hankkeissa kehitetään lapsi- ja perhepalveluille uusia malleja ja uutta toimintakulttuuria. Kehittäminen liittyy neljään eri kokonaisuuteen:

1. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen
2. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos
3. Perhekeskustoimintamalli
4. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena

Oikea-aikainen ja varhainen tuki tuovat vaikuttavuutta

Muutoksella vahvistetaan peruspalveluja ja siirretään painopistettä ehkäiseviin sekä varhaisen tuen palveluihin. Lasten, nuorten ja perheiden osallistumista palveluidensa suunnitteluun lisätään. Vanhemmuuden tukea ja matalan kynnyksen palveluita vahvistetaan. Oikea-aikaisella tuella vahvistetaan palveluiden vaikuttavuutta. Muutosohjelma vahvistaa myös lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksenteossa ja palveluissa tuomalla käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin. Kustannussäästöjä saadaan aikaan, kun korjaavien palveluiden tarve vähenee.

Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa ohjelman Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena -kokonaisuudesta. Kehittämiskokonaisuudessa vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä tuetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja kaverisuhteita. Lisäksi edistetään hyvinvointia tukevaa vapaa-ajan toimintaa ja mahdollisuuksia tasapuoliseen harrastamiseen sekä kehitetään koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja lapsi- ja nuorilähtöisesti. Kehittämisen tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille heidän tarvitsemaansa tukea helposti saataville varhaiskasvatukseen, kouluihin ja oppilaitoksiin.

Tarpeenmukainen tuki lähellä

Tulevaisuuden kunnan ja maakunnan toimintaympäristö huomioonottaen tavoitteena on kehittää opiskeluhuollon uusia toimintamalleja. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto siirtyy maakunnan järjestämisvastuulle ja muut opiskeluhuollon ammattilaiset jäävät kuntiin. Tällöin on kehitettävä monitoimijaisen työskentelyn malleja, jotta lapset, nuoret ja perheet saavat edelleen tarvitsemansa palvelut, tuen, avun ja hoidon helposti ja oikea-aikaisesti lähiyhteisöissä, kuten varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa.

Lasten ja nuorten lähiyhteisöillä keskeinen merkitys kasvulle, hyvinvoinnille ja oppimiselle

Lapset ja nuoret viettävät suuren osan arjestaan varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa. Kasvatuksen ja koulutuksen palveluilla on keskeinen merkitys lapsen ja nuoren kasvulle, kehitykselle, hyvinvoinnille ja oppimiselle.

Kasvatuksen ja koulutuksen palvelut sekä toimintakulttuuri, pedagogiikka, oppimisympäristöt ja osallisuus muodostavat tasapainoista kasvua, oppimista ja hyvinvointia tukevan kokonaisuuden. Muutosta tehtäessä keskiössä on pidettävä lapsi, nuori ja perhe. Lasten ja nuorten palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti myös tulevaisuuden toimintaympäristössä. Lapsia, nuoria ja perheitä on tuettava kokonaisvaltaisesti heidän tarpeidensa mukaisesti.

Muutosta saadaan aikaan siten, että ammattilaiset oppivat tuntemaan toistensa työtä ja osaamista sekä tekemään yhdessä töitä lasten ja nuorten edun hyväksi. Ainoastaan yhdessä tekemällä meidän on mahdollista saavuttaa tavoite edistää lasten ja nuorten oppimista, terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta!

Projektipäällikkö Katja Bergbacka
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kuva: Liisa Takala

Verkossa yhteisvoimin – tukea opettajien ammatilliseen osaamiseen

Opettajankoulutusfoorumi julkisti 13.10.2016 Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseksi. Visiona on luoda yhdessä parasta osaamista maailmaan. Opettajat ovat syvällisiä oman alansa osaajia. Teknologian kehitys haastaa meistä jokaisen kokeilemaan uutta ja kehittämään omaa työtämme.

Jokaisella meillä on asioita, joita olemme tottuneet tekemään aina samalla tavalla. Oma pitkään noudatettu tapa toimia, on useasti myös ”ainoa oikea” ja toisten uudet ja erilaiset toimintatavat vieroksuttavat. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman visiona on, että meillä on jatkossakin maailman osaavimmat opettajat. Tämä vaatii tukea ja uusia malleja opettajien ammatillisen osaamisen kehittämiseen.

Osana Uusi peruskoulu -ohjelmaa ollaan toteuttamassa opettajille ja oppilaitosjohdolle digioppimisen verkko-opiskelukokonaisuus. MOOCien (Massive Open Online Course) toimintaperiaatteita noudatellen opiskelukokonaisuuden tarkoituksena on tuottaa oppijalle miellyttävä verkko-oppimiskokemus. Usean sidosryhmän kanssa yhteistyössä rakennetaan opettajien verkko-opiskelukokonaisuus, joka tukee opettajien ammatillista osaamista ja tutortoimintaa. Kokonaisuus tulee hyödyntämään aikaisemmissa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen rahoittamissa projekteissa tehtyä materiaalia.

Ei ole tarkoitus keksiä pyörää uudestaan, rakentaa uutta oppimisympäristöä, vaan paketoida hyväksi havaitut aineistot ja toimintatavat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Verkko-opiskelukokonaisuuden on tarkoitus tukea yhdessä tekemistä sekä digitaalisten välineiden ja ympäristöjen pedagogisesti tarkoituksenmukaista käyttöä opetuksessa. Kokemus uudenmuotoisesta täydennyskoulutuksesta herättää toivottavasti uusia ideoita siitä, miten asioita voisi tehdä toisin.

Haasteelliseksi uuden oppimisen tekee se, että yleensä toimimme nopeammin ja tehokkaammin, kun kyseessä on meille tuttu ja vanha asia. Digitaalisuuden mahdollisuuksien lisääminen omassa opetuksessa ei aluksi varmasti ole nopeampaa tai helpompaa, mutta uskon, että se kantaa hedelmää. Learning by doing – itse kokeileminen – antaa osallistujille omakohtaisen kokemuksen verkossa työskentelystä ja siten aidon tilanteen ja tunteen, jossa samaistua oppilaan asemaan. Materiaalia voidaan hyödyntää sekä kasvokkain vaikka oman koulun tutoropettajan kanssa että verkossa.

Jos haluat kantaa kortesi kekoon, voit olla yhteydessä minuun.

Projektipäällikkö Pauliina Kupila
Uusi peruskoulu -hanke, opetus- ja kulttuuriministeriö
etunimi.sukunimi@minedu.fi
http://minedu.fi/uusiperuskoulu

Videoblogissa Hermanni Hyytiälän ajatuksia oppimisesta, organisaatioista ja johtamisesta

Suomalaista peruskoulua uudistetaan laatimalla sille tulevaisuuden visio ja teesit. Muutos ei kuitenkaan tapahdu ilman tekoja. Yhdessä määritellyn vision ohella tarvitaan myös keinoja, joilla teesit pannaan toimeen peruskoulun uudistamiseksi. Peruskoulufoorumin toimintaryhmän tehtävänä on löytää ja kehittää sellaisia toimintatapoja, joilla uuden peruskoulun teesit saadaan tuotua osaksi peruskoulun arkea. Miten tässä onnistutaan? Toimintaryhmän jäsen, johtava konsultti Hermanni Hyytiälä jakaa videoblogissa ajatuksiaan siitä, millaisia muutoksen mahdollisuuksia ja haasteita peruskoulun uudistamisen taustalla vaikuttaa.

Hermanni Hyytiälä: ”Keksimme johtamisen, voimme keksiä sen uudelleen”

Kuka?

Johtava konsultti Hermanni Hyytiälä, Reaktor

Hermanni Hyytiälä on perehtynyt muun muassa poisoppimiseen, johtamiseen ja asiantuntijatyön johtamiseen, digitalisaatioon, organisoitumiseen ja järjestäytymiseen, muutoksen metodiikkaan, kompleksisuuden teoriaan sekä siihen, miten systeemisiä muutoksi pitäisi ja kannattaisi tehdä.

Katsotaan yhdessä eteenpäin! Uusi peruskoulu -visiotyö vauhdissa

Mikä on peruskoulun tehtävä ja lupaus tästä 40 vuotta eteenpäin? Millainen koulu antaa lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen ja auttaa jokaista löytämään omat kyvykkyytensä ja vahvuutensa? Osana Uusi peruskoulu -ohjelmaa katsotaan yhdessä eteenpäin ja luodaan visio ja teesit suomalaiselle peruskoululle. Visiotyötä tehdään Peruskoulufoorumin johdolla laajassa yhteistyössä. Työhön kutsutaan mukaan kaikki keskeiset peruskoulun toimijat ja yhteistyötahot. Syksyn ja kevään aikana ideoita peruskoulun kehittämiseen on kerätty eri paikkakunnilla järjestetyissä visiotyöpajoissa. Nyt visiointi jatkuu avoimessa verkkotyöpajassa. Yhteistyön tuloksena muodostetut Uuden peruskoulun teesit julkistetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi elokuussa 2017.

Peruskoulufoorumilta teesit tulevaisuuden peruskoululle

Uusi peruskoulu -visiotyö on lähtenyt vauhtiin Peruskoulufoorumin asiantuntijoiden johdolla. Foorumin työ käynnistyi joulukuussa kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista koostuvan parlamentaarisen ryhmän nimittämisellä. Ryhmän tehtävänä on laatia teesit suomalaiselle peruskoululle. Peruskoulufoorumin työtä tukemaan asetettiin myös teesien toimeenpanon keinoja etsivä toimintaryhmä sekä tutkimustietoa visiotyön tueksi kokoava ja tuottava tutkija- ja asiantuntijaryhmä. Teesien valmistelussa käytetään hyödyksi niin aiempaa peruskoulun kehittämistyötä ja tutkimusta kuin visiotyöpajoissa kerättyjä ideoita ja ajatuksia.

Ideointia ja ajatuksenvaihtoa työpajakiertueella

Peruskoulun uudistamisen ytimessä on yhteinen keskustelu ja ideointi. Tätä varten opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti syksyn ja kevään mittaan useita Uusi peruskoulu -visiotyöpajoja, joissa tarjoutui mahdollisuus ajatusten jakamiseen erilaisista paikallisista hyvistä ratkaisuista ja kokeiluista.

Visiotyöpajakiertue on pyörähtänyt kymmenellä paikkakunnalla: Kuopiossa, Seinäjoella, Lappeenrannassa, Joensuussa, Rovaniemellä, Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Turussa ja Vaasassa. Loppukeväälle on tiedossa vielä ainakin yksi, Kajaanissa 17.5.2017 järjestettävä visiotyöpaja. Työpajat on järjestetty yhteistyössä paikallisen sivistystoimen sekä aluehallintovirastojen kanssa, ja ne ovat keränneet paikalle peruskoulun ja sen kehittämisen parissa toimivia sivistystoimen edustajia, rehtoreita, opettajia, oppilaita ja muita yhteistyötahoja.

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen on avannut tilaisuudet kertomalla Uusi peruskoulu -ohjelman tavoitteista, jonka jälkeen peruskoulun kehittämisen ideointia on jatkettu teemakohtaisissa ryhmissä työskennellen. Teemaryhmien tuotoksia ollaan parhaillaan koostamassa yhteen ja on ollut valtavan ilahduttavaa lukea työpajojen antia. Keskustelu on käynyt työpajoissa vilkkaana ja esiin on noussut paljon innostavia ideoita koulun kehittämiseen. Työpajoissa syntyneet tuotokset ovat arvokkaita Peruskoulufoorumin teesityölle.

Työpajojen antia

Työpajoissa peruskoulun tulevaisuutta visioitiin kuudesta teemasta käsin. Teemoina olivat oppijalähtöisyys, uusi opetussuunnitelma, koulun uudistuva toimintakulttuuri, opetuksen digitalisaatio sekä opettajien osaamisen kehittäminen. Kustakin teemasta määriteltiin visio, siihen kytkeytyvät tavoitteet sekä keinot, joiden avulla haluttu lopputulos saavutetaan.

Keskusteluissa useaan otteeseen esiin nousseita teemoja ovat olleet mm. tasa-arvo (niin alueellinen, kulttuurinen, sukupuolten välinen kuin sosio-ekonominen), kaikkien lasten ja nuorten osallisuus ja osallistaminen, oppilaiden toimijuuden kokemuksen vahvistaminen ja nuorten maailman ymmärtäminen, yhteistyö ja verkostojen merkitys, yhdessä tekemisen ja osaamisen jakamisen kulttuuri, oppimisen ilo sekä rohkea kokeileminen mokia pelkäämättä.

Nämä kaikki on helppo mieltää suomalaisen peruskoulun keskeisiksi piirteiksi. Mitä itse vielä ehdottomasti haluaisit lisätä listaan?

Visiointi jatkuu verkossa – tule mukaan!

Eri puolella Suomea järjestettyjen työpajojen ohella ideoita uuden peruskoulun visioon ja teeseihin kerätään parhaillaan myös verkossa. Peruskoulufoorumi kutsuu kaikki oppilaat, opettajat, vanhemmat, perusopetuksen toimijat ja yhteistyötahot avoimeen verkkotyöpajaan visioimaan, millainen on maailman paras peruskoulu. Verkkotyöpajassa osallistujat pääsevät arvioimaan jo esitettyjä ideoita sekä kertomaan omia ajatuksiaan siitä, mitä itse odottavat uudelta peruskoululta. Verkkotyöpaja on käynnissä tiistaihin 30.5.2017 asti.

Tule mukaan visioimaan Uutta peruskoulua osoitteessa http://www.ideatehdas.fi/uusiperuskoulu

Kaikki, niin visiotyöpajoista kuin verkkopajassa, syntynyt aineisto hyödynnetään Peruskoulufoorumin työssä. Uudistetaan suomalaista peruskoulua yhdessä!

projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen,
projektipäällikkö Tiina Silander ja
viestintäsuunnittelija Nina Parkkulainen
Uusi peruskoulu -ohjelma, opetus- ja kulttuuriministeriö

kuva: Timo Aalto, Wave Productions (Uusi peruskoulu -visiotyöpaja, Seinäjoki 30.11.2016)

---

Millaisia ideoita visiotyöpajoissa on syntynyt? Uusi peruskoulu -visiotyöpajojen aineistoihin pääsee tutustumaan tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla http://minedu.fi/peruskoulufoorumi

Kokeilut ja innovaatiot vaikuttamaan! Opetushallitus aloitti kokeilukeskuksen toiminnan

Opetushallitus on perustanut kokeilu-, kehittämis- ja innovaatiokeskuksen hallitusohjelman mukaisesti. Keskus on aloittanut toimintansa maaliskuun alussa. Perustettu kokeilukeskus on ainoa laatuaan, koska mikään muu hallinnonala ei ole vielä tällaista keskusta avannut.

Kokeilukeskuksen tehtävänä on tukea kokeilu- ja innovaatiokulttuuria koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Kokeilukeskuksessa hyödynnetään uusinta tietoa ja näyttöä toimivista ratkaisuista. Kokeilukeskuksen avulla voimme levittää parhaita käytänteitä eteenpäin kansallisesti ja jopa kansainvälisesti. Kyse on osaamisen jakamisesta ja yhteiskehittämisestä, johon voidaan ottaa mukaan myös järjestöjä ja yrityksiä.

Kokeilukeskus tukee innovatiivisuutta, tuottaa tietoa yhteiseen keskusteluun, lisää kehittämisen osaamista sekä muuttaa toimintakulttuuria. Tulevaisuudessa kokeilukeskuksessa laajat koulutuksen ja kasvatuksen kysymykset pilkotaan kokeiltaviksi kokonaisuuksiksi. Ruohonjuuritasolta ponnistavat kokeilut skaalataan toimiviksi ratkaisuiksi.

Kokeilukulttuuri muuttaa ajattelu- ja toimintatapaa. Riskejä ja epäonnistumisia hyväksytään. Niistä opitaan. Kokeilut integroidaan päätöksentekoon. Kokeilujen avulla saadaan tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Näin tietoa saadaan toimenpiteiden tai muutosten hyödyllisyydestä ennen niiden laajempaa käyttöönottoa.

Pysyviä rakenteita voidaan korvata tai niitä voidaan muuttaa. Hallinnon toiminta muuttuu ihmisten käyttäytymistä huomioivaksi. Etsitään uusia tapoja toimia ketterästi ja annetaan ihmisille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihin. Samalla palvelumuotoilu uudistuu. Palvelu tukee toimintakulttuurin muutosta. Palvelu löytää lopullisen muodon kokeiluprosessissa.

Perinteisen hanketoiminnan pulmana on ollut se, ettei hyviä käytänteitä ole saatu levitettyä. Innovaatiot jäävät vain harvojen tietoisuuteen ja käyttöön. Hyvistä innovaatioista voi tehdä kokeiluja ja sen jälkeen skaalata ne laajemmin kaikkien käyttöön.

Opetushallituksen kokeilu-, kehittämis- ja innovaatiokeskuksella riittää mielenkiintoisia haasteita. Viiden hengen tiimi aloittaa työnsä toukokuun puolivälissä. Työtä ei kuitenkaan tehdä yksin. Tiimin tehtävänä on yhteiskehittää ja aktivoida kaikkia toimijoita. Yhdessä eri toimijoiden kanssa rakennamme opetus- ja kasvatusalan yhä paremmin toimivaa ekosysteemiä ja toimintakulttuuria, joka vastaa ajan haasteisiin.

Anneli Rautiainen
Kokeilukeskuksen päällikkö

– – –

Muutosta vauhdittavat myös hallituksen kärkihankkeet perusopetuksen parantamiseksi, opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen uudistamiseksi, tutor-opettajatoiminta, Liikkuva koulu, vieraan kielen opetuksen varhentaminen ja muut kehittämishankkeet.

Lisätietoa opetusneuvos Anneli Rautiainen, anneli.rautiainen(at)oph.fi, puh. 0295 331 264

Tavoitteista toimintaan – Opettajankoulutusfoorumi puhaltaa tuulta opettajankoulutuksen purjeisiin

Opettajankoulutusfoorumilla on takana ensimmäinen toimintavuosi. Työtä opettajankoulutuksen kehittämisen eteen on tehty laajassa asiantuntijajoukossa, innolla ja yhteisvoimin. Foorumin julkistama Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma linjaa opettajankoulutuksen kehittämisen vision ja tavoitteet. Nyt kun kehittämisen suuntaviivat ovat kirkkaat, on aika kääriä hihat ja suunnata tavoitteista toimintaan. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteita toimeenpaneviin kehittämishankkeisiin oli haettavissa helmikuun loppuun mennessä 15 miljoonaa euroa erityisavustuksina. Opettajankoulutusfoorumi valmistautui uuteen, käynnistyvien hankkeiden ”sparraajan” rooliinsa Jyväskylässä maaliskuussa järjestetyssä seminaarissa.

Messumeininkiä Jyväskylässä!

Opettajankoulutusfoorumi on järjestänyt osana toimintaansa aktiivisesti seminaareja eri puolella Suomea. Tilaisuudet ovat koonneet foorumin asiantuntijoita sekä paikallisia toimijoita yhteiseen keskusteluun ja ideointiin. Viimeksi opettajankoulutuksen kehittäjät kokoontuivat Jyväskylässä 21.3.2017. Paikalla oli runsas joukko foorumilaisia ja muita koulutuksen asiantuntijoita ja kehittäjiä ammatillisesta ja yleissivistävästä opettajankoulutuksesta sekä eri kehittämisverkostoista.

Seminaaripäivän aikana kuultiin jyväskyläläisestä koulun ja opettajankoulutuksen kehittämisestä sekä tutustuttiin alueella meneillään oleviin kehittämishankkeisiin. Jyväskylässä ammatillisen opettajankoulutuksen vahvuutena on alueellinen koulutusmalli ja monipuolinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa on kehitetty yhteisöllistä toimintakulttuuria ja ilmiölähtöistä opetussuunnitelmaa siten, että rohkeat kokeilut ja opiskelijalähtöisyys ovat arkipäivää.

Messumaisesti järjestetty paikallisten hankkeiden esittely konkretisoi jyväskyläläisen kehittämistyön laajuutta, moninaisuutta ja tutkimusperustaisuutta. Foorumilaisilla oli ilo päästä kuulemaan mm. käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisemiseen kehitetystä ProKoulu-toimintamallista, eurooppalaisen varhaiskasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta tutkineesta CARE-hankkeesta sekä alueellisten ja paikallisten Ohjaamojen kehittymistä tukevasta TESSU:sta – vain pari esimerkkiä kaikista kiinnostavista hankkeista mainitaksemme. Vuorovaikutteinen tapa tutustua paikalliseen kehittämistyöhön mahdollisti myös keskustelua foorumiin liittyvistä kehittämishankkeista. Erityisen kiitosmaininnan saivat myös hankenäyttelyn innostuneet ja innostavat opiskelijaesittelijät.

Opettajankoulutuksen kehittäminen kiinnostaa

Opettajankoulutuksen kehittäminen kiinnostaa laajalti ympäri Suomea. Helmikuun lopussa päättyneeseen erityisavustushakuun jätettiin kaikkiaan 46 hakemusta kehittämisohjelman toimeenpanoon ja opettajankoulutuspilotteihin. Kaikki opettajankoulutusta tarjoavat korkeakoulut olivat aktiivisia kehittämistyön ideoimisessa. Ilahduttavaa hakemuksissa oli vahva yhteistyö korkeakoulujen kesken ja koulutuksen ja opetuksen järjestäjien kanssa. Kehittämisohjelman teemoista eniten kiinnostusta herättivät opettajankoulutuksen kokonaisuus, uutta luova opettajuus, opettajankoulutuksen yhteistyö ja tutkimusperustaisuuden vahvistaminen. Sen sijaan valintoihin ja ennakointiin tai oppilaitosjohtamiseen oli vain niukasti hakemuksia.

Hankkeiden sparrausta uusissa jaostoissa

Jyväskylän tilaisuudessa suunniteltiin myös foorumin tulevaa toimintaa: Opettajankoulutusfoorumin yhteydessä työskentelevien jaostojen roolia ja tehtäviä sekä jaostyöskentelyn teemoja. Jaostojen toiminta on avointa kaikille opettajankoulutuksesta kiinnostuneille. Ensimmäisen vuoden koulutusasteiden ympärille muotoutuneesta työskentelystä siirrytään enemmän kehittämisteemoihin kiinnittyvään työskentelyyn. Jaostyöskentelyn teemoina esitettiin muun muassa kehittämisohjelman linjauksia, kuten opettajankoulutuksen kokonaisuus tai yhteistyö, tai niiden pohjalta konkreettisempia teemoja. Foorumin työvaliokunta pohtii jaosehdotuksia ja uusista jaoksista päätetään yhteisesti.

Kuvia Jyväskylän messutunnelmista: https://flic.kr/s/aHskWRzZsJ

Oppiminen uudistuu -blogi kertoo Opettajankoulutusfoorumin ja sen jaostojen sekä käynnistyvien opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden kuulumisia myös jatkossa.

Opetusneuvos Armi Mikkola,
projektipäällikkö Tiina Silander,
projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen ja
viestintäsuunnittelija Nina Parkkulainen,
opetus- ja kulttuuriministeriö