Ideoita ja inspiraatiota maailman parhaaseen peruskouluun – parhaat #paraskoulu-teot palkittiin Educassa

Millainen on tasa-arvoinen maailman paras koulu? Miten koulu voi tukea jokaista löytämään omat vahvuutensa? Millaisilla konkreettisilla teoilla voimme yhdessä tehdä peruskoulustamme parhaan?

Vastauksia näihin kysymyksiin on mietitty syksyn ja alkuvuoden mittaan Peruskoulufoorumin #paraskoulu-kampanjassa. Hyväksi havaittuja toimintamalleja ja innostavia ideoita on kerätty ja jaettu osoitteessa www.paraskoulu.fi. Paraskoulu.fi-sivustolle on kertynyt jo monia erilaisia hyviä ideoita aina kollegan kehumisesta oppilaskunnan vaaleihin ja opettamalla oppimisen menetelmiin.

Kolme erityisen innostavaa #Paraskoulu-tekoa palkittiin perjantaina 25.1.2019 Educa 2019 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Peruskoulufoorumin kunniamaininnan saivat Ylöjärven yhtenäiskoulu, Kulosaaren yhteiskoulu sekä Pudasjärven hirsikampus.

Peruskoulufoorumi onnittelee lämpimästi palkittuja ja kiittää kaikkia #paraskoulu-kampanjaan jo osallistuneita! Jokainen jaettu teko ja idea on tärkeä. Laitetaan yhdessä hyvät ideat kiertoon! Tässä palkitut teot inspiraatioksi parhaaseen peruskouluun:

Ylöjärven yhtenäiskoulu: Kouluyhteisöohjaaja tukemaan koulun yhteisöllisyyttä

”Koulun työntekijänä kouluyhteisöohjaaja on tuonut koulun yhteisölliseen ja osallisuuden kehittämiseen paljon uutta potkua.

Nimenomaan koulun lähtökohdista suunnitellen kouluyhteisöohjaaja on tuonut arkeen konkreettisia asioita yhteisöllisyyden kehittämiseen ja osallistamiseen.

Kouluyhteisöohjaaja toimii mm ruokailun tukemisessa, tukioppilas- ja oppilaskuntatyössä, höntsyliikunnan edistäjänä, välkkätoiminnan kehittämisessä yläkouluikäisille sekä läksyparkin toteuttajana.”

Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki: Yläkoulun ilmiöprojekti alakoulun oppilaille

”Koulumme (yläkoulu + lukio) 7-luokkalaiset suunnittelevat toimintailtapäivän naapurissa olevan alakoulun 3-luokkkalaisille.

Molempien ilmiö-projektin aiheena on Itämeri, jolloin yläkoulun oppilaiden projektilla on mielekäs tarkoitus ja luonnollinen yleisö. Aiomme olla yhteydessä myös toiseen läheiseen ruotsinkieliseen alakouluun, jolloin saadaan 7-luokkalaiset harjoittelemaan myös ruotsin kieltä.”

Pudasjärven hirsikampus: Jaettu johtajuus pedagogisen muutoksen mahdollistajana

”Pedagoginen jaettu johtajuus mahdollistaa johtamismallin avulla opettajien pedagogisen luovuuden yhdistymisen opittuun ja ammatissa kehittyneeseen ammattitaitoon.

Kouluvuosi on jaksotettu uniikisti pedagogisiin jaksoihin, jolloin jatkuvasti syntyy uusia pedagogisia käytänteitä – esim. lukemaan / kirjoittamaan oppiminen robotiikan ja ohjelmoinnin avulla tai lukion kehittäminen paikalliseen oppimisympäristöön integroitumalla esim. lukion ilmailulinja jossa valikoidut opiskelijat suorittavat maksuttomasti lukio-opintojen osana lentolupakirjan.”

Peruskoulufoorumi seurantaryhmän puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (oik.) jakoi #paraskoulu-palkituille kunniakirjat Educa 2019 -tapahtumassa 25.1.2019. Koulujen palkinnot hakivat (vasemmalta) Ylöjärven yhtenäiskoulusta apulaisrehtori Anne Rantanen ja rehtori Satu Sepänniitty-Valkama, Pudasjärven hirsikampukselta er.opettaja Tanja Lapinlampi ja rehtori Mikko Lumme sekä Kulosaaren yhteiskoulusta opettajat Eero Hytönen ja Katariina Hämäläinen

Peruskoulufoorumi rakentamassa tasa-arvoista maailman parasta peruskoulua

Peruskoulufoorumin tehtävänä on ollut kehittää suomalaista peruskoulua. Suomi 100 -juhlavuoden aikana foorumi kokosi perusopetuksen toimijat ja yhteistyötahot yhteiseen visiointiin peruskoulun tulevaisuudesta. Yhteisen keskustelun ja ideoinnin kautta laadittiin Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus -sitoumus, joka linjaa peruskoulun kehittämisen tulevaisuuden tavoitteita ja toimia. #Paraskoulu-kampanjan tavoitteena on kerätä konkreettisia keinoja, joilla nämä yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

Paraskoulu.fi-sivuston ohella keinoja on pohdittu myös eri puolilla Suomea järjestetyissä #Paraskoulu-työpajoissa. #Paraskoulu-työpajakiertue käynnistyi 17.9.2018 Turusta, jatkaen Vantaalle, Lahteen, Joensuuhun, Rovaniemelle, Jyväskylään ja viimeisimpänä Vaasaan. Pohjois-Suomessa maailman parasta peruskoulua päästään vielä ideoimaan Oulussa 12.4.2019 järjestettävässä työpajassa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki perusopetuksen tasot ja toimijat: lasten ja nuorten kasvuyhteisö, koulut ja oppilaat, opetuksen järjestäjät sekä kansallisen tason toimijat! Oulun #Paraskoulu-työpajan kutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät myöhemmin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta Tapahtumakalenterista.

Miten sinä tekisit peruskoulustamme vieläkin paremman? Jaa oma hyvä tekosi tai ideasi osoitteessa www.paraskoulu.fi. Tasa-arvoinen maailman paras peruskoulu tehdään yhdessä!

Nina Parkkulainen
Uusi peruskoulu -hanke
opetus- ja kulttuuriministeriö

– – –
#Paraskoulu-kampanja on osa hallituksen Uusi peruskoulu -kärkihanketta ja se toteutetaan Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä.

Lue lisää Peruskoulufoorumista >>>

Momentum tutoropettajatoiminnan puolella

”Tutoropettaja jokaiseen Suomen peruskouluun”, linjasi Uusi peruskoulu -ohjelma vuonna 2016. Tuolloin tutoropettajatoiminnan tukemiseen varattiin kovin odotuksin 23 miljoonaa euroa.

Paljon on tuon jälkeen tapahtunut. Ensimmäiset tutoropettajien koulutukseen ja toimintaan kohdennetut valtionavustukset asetettiin haettavaksi syksyllä 2016. Jo tuolloin mukaan lähti yli 300 opetuksen järjestäjää. Tämä on yli kolme neljäsosaa kaikista maamme perusopetuksen järjestäjistä. Toisella hakukierroksella 2017 myönnettiin avustusta tutoropettajien koulutuksen ja toiminnan lisäksi myös 24:lle verkostolle tutoropettajatoiminnan alueelliseen kehittämiseen.

Nyt, kaksi vuotta ja kaksi hakukierrosta myöhemmin, tutoropettajatoimintaan avustusta saaneita opetuksen järjestäjiä on jo lähes 350 ja avustusta saaneissa alueellisissa verkostoissa on mukana yli 200 perusopetuksen järjestäjää. Kaikista Suomen perusopetuksen opettajista ja oppilaista yli 99 prosenttia työskentelee sellaisen opetuksen järjestäjän piirissä, joka on saanut valtionavustusta tutoropettajatoimintaan. Syksyn 2017 tilastointihetkellä tutoropettajia oli peruskouluissa noin 2 300 ja heistä yli 80 prosenttia oli koulutettu Uusi peruskoulu -ohjelman valtionavustuksilla. Vaikka toiminta ottaa vasta ensiaskeliaan, voidaan jo nyt sanoa, että tutoropettajatoiminta on lyhyessä ajassa muodostunut koko valtakunnan laajuiseksi tavaksi toteuttaa matalan kynnyksen tarvelähtöistä täydennyskoulutusta.

Opetushallituksen kartoituksen perusteella tutoropettajien työtehtävät keskittyvät pääasiassa kolmeen teemaan: digioppimisen edistämiseen, vertaistuen antamiseen ja opetussuunnitelman toimeenpanoon. Tutoropettajien toimenkuvissa voi siis esiintyä varsin laajaa vaihtelua, mutta se tuntuukin olevan yksi koko toiminnan keskeisiä vahvuuksia. Toimintaa rajoittavien rakenteiden puuttuessa, pystytään tukea tarjoamaan joustavasti sinne, missä sille ilmenee kulloisenakin hetkenä kaikkein suurin tarve.

Valtakunnallisessa tutoropettajien päivässä tekemisen meininki

Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen kesäyliopisto ja Opetushallitus järjestivät yhteistyössä ensimmäisen valtakunnallisen tutoropettajien päivän teemalla ”vertaisopettajuus vailla vertaa”. Päivä järjestettiin vuotuisen ITK-konferenssin yhteydessä 11.4.2018 Hämeenlinnan Aulangolla. Tapahtuman tavoitteena oli antaa lähtösykäys tutoropettajien ja tutoropettajatoiminnan hallinnon kehittäjien verkostoitumiselle sekä avoimelle osaamisen jakamiselle ja yhteiskehittämiselle.

Tutoropettajapäivällä oli ilmeinen tilaus, koska tilaisuuteen ilmoittautujien määrä ylitti tilojen salliman maksimin jo hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Valitettavasti osa innokkaista tutoropettajista jouduttiin sen vuoksi jättämään peruutuspaikkajonoon.

Tutorpäivän aamuna tutoropettajat vaelsivatkin sankoin joukoin perille Aulangolle eri puolilta Suomea, ja Talking Drum -rumpuesityksen alkaessa lähes 400 osallistujaa oli koolla Areenalla. Osallistavan musiikillisen startin jälkeen kuultiin tapahtuman järjestäjien tervetuliaissanat ja Opetushallituksen edustajien puheenvuorot innovointi- ja kokeilutoiminnasta sekä tutoropettajatoiminnan valtakunnallisesta tilanteesta ja kehittämisnäkymistä.

Tutoropettajapäivän keskeisintä antia olivat työpajat lounaan molemmin puolin. Areenalla ja hotellin alakerran tiloissa järjestettiin 19 rinnakkaistyöpajaa, jotka pyörivät non-stopina puolen tunnin jaksoissa. Työpajojen toteutuksesta vastasivat tutoropettajat ja muut tutoropettajatoiminnan kehittämisestä vastaavat asiantuntijat. Esitykset oli valittu call for papers-ehdotusten pohjalta, ja niiden teemat keskittyivät tutoropettajien erilaisiin tehtäväkuviin, tutoropettajatoiminnan eri tyyppisiin paikallisiin ja alueellisiin toimintamalleihin, oppilasagenttitoimintaan sekä moniin opetuksen digitaalisiin työvälineisiin ja sovelluksiin. Työpajojen sisältökuvaukset löytyvät verkosta.

Oli ilahduttavaa havaita, että tutoropettajat olivat liikkeellä aidosti motivoituneina ja innostuneina. Moni työpajan kokenut vetäjä kertoi jälkeenpäin yllättyneensä siitä, miten poikkeuksellisen aktiivisesti ja tiedonjanoisesti osallistujat olivat olleet mukana työpajatyöskentelyssä.

Intensiivisten työpajojen jälkeen kokoonnuttiin vielä kuuntelemaan yhdessä tietokirjailija Asta Raamin esitystä ”Älykäs intuitio oivaltamisen ja ohjauksen tukena”.

Toivottavasti päivä antoi lisää intoa ja eväitä jatkaa tutortoiminnan pyörittämistä ja kehittämistä eteenpäin myös kotiinpaluun jälkeen. Tutoropettajien yhteistyötä jatketaan paitsi paikallisesti myös osana alueellisten tutoropettajaverkostojen toimintaa. Tarkoitus on järjestää vastaavan tyyppisiä alueellisia tilaisuuksia ensi lukuvuoden aikana eri puolilla Suomea. Seuraava valtakunnallinen tutoropettajapäivä järjestetään 10.4.2019 – päivä kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt.

Tunnelmia valtakunnallisilta tutoropettajapäiviltä 2018:

 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Matti Ranta ja Kimmo Koskinen
Opetushallitus

Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus: Koulutustakuusta osaamistakuuseen

Olemme tottuneet ajattelemaan, että tasa-arvo koulutuksessa syntyy yhdenvertaisista mahdollisuuksista laadukkaaseen oppimiseen jokaiselle perhetaustasta, asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta. Mutta riittääkö tämä enää tasa-arvon mittariksi? Pitäisikö meidän olla enemmän huolissaan osaamisen tasa-arvosta?

Peruskoulun päättävistä heikoimmin osaava kymmenes on vähintään kuusi vuotta jäljessä parhaiten pärjäävää kymmenestä. Heikkojen osaajien osuus on lisääntynyt viime vuodet. Vaihtelu on suurta myös itsenäisen opiskelun taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja luottamuksessa omaan oppimiskykyyn. Toisaalta osa oppilaista turhautuu ja kadottaa motivaationsa oppimisen vähäisten haasteiden tai yksipuolisten menetelmien vuoksi. Lasten ja nuorten kokemuspiiri muuttuu ja eriytyy nopeasti. Haluttiin tai ei – oppilaat tuovat muutospaineet mukanaan myös luokkiin.

Hyvinvointi ja talous eivät kehity eikä demokratia toimi ilman osaavia kansalaisia. Ei voida hyväksyä sitä, että osa väestöstä jää jo nuorena vaille välttämättömiä elämisen eväitä. Heikko osaaminen on kasvava riskitekijä syrjäytymiseen. Siksi on aika suunnata politiikkaa tutkintojen tavoittelusta osaamistakuuseen.

Osaamistakuu merkitsee sitä, että yksilöllinen vaihtelu oppimisen edellytyksissä ja kiinnostuksissa otetaan koulutyön lähtökohdaksi. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetusjärjestelyjen ja pedagogiikan yksilöllistämistä. Onko mahdollista rakentaa tulevaisuuden koulu, joka innostaa ja tukee tasapuolisesti jokaista oppilasta? Onko koululla keinot varmistaa jokaiselle kestävä perusta työn, elämän ja jatkuvan oppimisen onnistumiselle? Kykenemmekö luotettavasti arvioimaan, milloin oppilas on valmis kantamaan vastuun elämästään ja oppimisestaan?

Nykykoulu on sisällöiltään ja kestoltaan pääosin kaikille sama. Peruskoulufoorumin tutkijat haluavat rakentaa uutta peruskoulua, joka mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Tämä herättää monia kysymyksiä. Miten sovitetaan yhteen oppilaiden yksilölliset tarpeet ja sosiaalisten valmiuksien kehittyminen? Miten välttää ketään leimautumasta huonoksi epäonnistujaksi? Yksilöllinen oppimispolku ei tarkoita yksin opiskelua, ja etteikö tutun ryhmän tuki olisi keskeistä kasvulle ja oppimiselle. Kyse on siitä, että koulutyö sovittuu joustavasti ja tarveperustaisesti oppilaiden erilaisiin valmiuksiin, tarpeisiin ja kiinnostuksiin.

Koulun uudistuminen ei toteudu kansallisena määräyksenä. Sen rakentaminen edellyttää mm.  opettajien ammatillisen osaamisen jatkuvaa systemaattista ja kunnianhimoista vahvistamista, hyvää koulun johtamista ja tutkimukseen perustuvan kokeilukulttuurin vahvistamista.

Puoli vuosisataa sitten rakennettu peruskoulu on kestänyt hyvin yhteiskunnan muutosta. Tulevat vuosikymmenet kuitenkin edellyttävät uudenlaista osaamista. Tarvitsemme peruskoulua, joka edelleen rakentuu tasa-arvon ihanteille. Osaamistarpeiden muuttuessa myös ymmärryksemme tasa-arvosta ja sen toteutumisesta edellyttää päivittämistä.

Peruskoulufoorumin tutkija- ja asiantuntijaryhmän puheenjohtaja,
professori Jouni Välijärvi
Jyväskylän yliopisto

***
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti marraskuussa 2016 Peruskoulufoorumin kehittämään suomalaista peruskoulua. Foorumi kokosi perusopetuksen toimijat ja yhteistyötahot yhteiseen visiointiin peruskoulun tulevaisuudesta. Peruskoulufoorumin laatima Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus -sitoumus luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 16.2.2018.

Lue lisää: http://minedu.fi/peruskoulufoorumi

Kuva: Martti Minkkinen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Jokainen peruskoulu on paras koulu

Suomalaista peruskoulua julkisen keskustelun kautta seurannut on varmasti ollut viime aikoina ymmällään. Samaan aikaan peruskoulumme on maailman paras ja toisaalta romahtamaisillaan, täynnä uupuneita oppilaita ja opettajia. Kärjistyksistä ja äärimielipiteistä rakentuva keskustelukulttuuri on saavuttanut myös koulun.

Peruskoulun tehtävä on tukea jokaisen oppilaan kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Näiden tavoitteiden saavuttaminen nykytodellisuudessa on vaativampaa kuin aikaisemmin. Koulunsa aloittavien lasten lähtökohdat ovat entistä moninaisemmat. Kodin, kavereiden, muun kasvuympäristön ja mediatodellisuuden vaikutus näyttää kasvaneen. Oppilaan hyvinvointi on edellytys oppimiselle, ja toisaalta oppiminen luo pohjan kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnista.

Peruskoulu ei selviä tehtävästään yksin. Kansallisen päätöksenteon, koulutuksen järjestäjien päätösten ja kasvuympäristössä tehtävien ratkaisujen on tuettava nykyistä paremmin koulujen arkea. Koulu tarvitsee työrauhaa keskittyäkseen olennaiseen. Pitkäjänteinen, samansuuntainen ja johdonmukainen kansallinen, koulutuksen järjestäjän ja lapsen muun kasvuympäristön koulua tukeva toiminta on parasta, millä eriarvoistumiskehitystä voidaan purkaa. Yhtä taikatemppua ei ole olemassa.

Viime aikoina on kysytty, pitäisikö meidän ottaa käyttöön tiukempi normiohjaus, jotta kansallisesti yhtenäiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Ajatus tuntuu houkuttelevalta. Se tarkoittaisi kuitenkin keskeisen vahvuutemme nakertamista, sillä suomalainen peruskoulu rakentuu luottamukselle: Kansalliseen luottamukseen koulutuksen järjestäjän kykyyn vastata oppimisen edellytyksistä kouluissa. Koulutuksen järjestäjän luottamukseen koulujen ja opettajien kykyyn tietää parhaat pedagogiset ratkaisut. Opettajien luottamukseen jokaisen oppilaan ainutlaatuisesta kyvystä kasvaa, löytää omat vahvuutensa.

Peruskoulufoorumi on lähtenyt hakemaan mallia, missä kansalliset ja koulutuksen järjestäjän päätökset kohtaisivat ja tukisivat aikaisempaa paremmin peruskoulun ajan, paikan ja rutiinien muodostamaa todellisuutta. Pitkäjänteisyys antaa mahdollisuuden keskittyä olennaiseen. Johdonmukaisuus estää tempoilevuuden. Samansuuntaisuus antaa tukea arkeen. Tietoperusteisuus pitää huolen tavoitteiden mukaisista ratkaisuista.

Yhdenvertaisuus sekä yksilön että koulutusjärjestelmän tasolla voidaan saavuttaa systemaattisella kehittämistyöllä ja kaikkien sitoutumisella siihen. Yhdenvertaisuutta ja kehittämistä tukee opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetuksen järjestäminen. Maailman parhaassa peruskoulussa kaikilla on kehittävä työote.

Peruskoulussa tuetaan oppilaiden hyvinvointia ja oppimista siten, että jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Oppilaiden hyvinvointi ja laadukkaat oppimistulokset ovat riippuvaisia toisistaan. Turvaamalla hyvinvointi ja oppimisen yhdenvertainen laadukkuus saavutetaan koulutuksellinen tasa-arvo. Myös opettajien hyvinvoinnilla on yhteys parempaan pedagogiikkaan ja parempiin oppimistuloksiin.

Kotien ja koulujen kasvatuskumppanuuden vahvistaminen sekä lapsen kanssakulkijuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä ovat välttämättömiä lasten ja koko yhteisön hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Olli-Pekka Heinonen
Opetushallituksen pääjohtaja

Lue lisää: http://minedu.fi/peruskoulufoorumi