Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa opettajankoulutuksen valinnat nähdään vetovoimatekijänä. Mitä potentiaalisimmat opiskelijat opettajankoulutukseen saadaan, sitä parempia opettajia heistä myös voidaan kouluttaa. Opettajankoulutus on monilta osin suosittu ja kilpailtu ala. Kun opettajankoulutusyksiköillä on varaa valita, tämä mahdollisuus on syytä käyttää hyväksi. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman mukaan: ”Opettajankoulutukseen valitaan opiskelijat, joilla on parhaat mahdolliset valmiudet kehittyä ja toimia uutta luovina opettajina.”
Suuri hakijamäärä ei vielä takaa onnistuneita valintoja, vaan on kysyttävä, millaisia hakijoita halutaan, ja miten heidän valmiuksiaan voidaan arvioida. Toisaalta harva hakija tietää täsmälleen, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä. Niinpä opettajankoulutus kilpailee hakijoista muiden suosittujen alojen kuten lääketieteen ja oikeustieteen kanssa. Opettajankoulutukseen hakeutumisen on pysyttävä houkuttelevana myös tulevaisuudessa. Valintamenettelyitä ei pidä siis kehittää pelkästään säästötavoitteet mielessä.
Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä (OVET) -hankkeessa kehitämme opettajankoulutuksen opiskelijavalintoja tutkimusperustaisesti. Hakijan soveltuvuuden arviointia pidetään opettajankoulutuksessa tärkeänä asiana. OVET-hanke on nyt ensimmäistä kertaa koonnut kaikki Suomen opettajankoulutusyksiköt yhteen kehittämään valintoja. Myös opiskelijat, käytännön toimijat ja kansainvälinen tutkijaverkosto ovat olennaisessa roolissa.
Tutkimusperustaisuus näkyy hankkeessa monella eri tavalla. Jotta pystymme kehittämään valintamallin hakijan soveltuvuuden arviointiin, meidän on tullut ensin selvittää, mitä kaikkea osaamista opettajaksi opiskeleminen edellyttää. Toisaalta olemme kartoittaneet tutkimusta siitä, mitä taitoja työssä olevalta opettajalta edellytetään. Osahankkeessa 1 olemme tehneet laajan kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen, jonka työnimenä on opettajuuden malli. Aiheesta on tulossa julkaisuja ja olemme esitelleet sitä tieteellisissä konferensseissa sekä muissa tilaisuuksissa. Mallin kehittämiseen on tutkijayhteisön lisäksi osallistettu opettajankoulutusyksiköiden henkilöstöä.
Opettajuuden malliin pohjautuen olemme tällä hetkellä osahankkeessa 2 kehittämässä valintamallia keskittyen erityisesti hakijan soveltuvuuden arviointiin. Tavoitteena on saada Suomeen aito yhteisvalinta ja samanlainen valintakoe vuonna 2020 kaikille opettajaksi pyrkiville. Hakijan kannalta yhteisvalinta olisi toteutuessaan hyvä uutinen, sillä hän voisi samalla kertaa hakea opiskelemaan useampaan eri kaupunkiin. Jos pisteet eivät riittäisi ykkösvaihtoehtoon, ovet voisivat kuitenkin aueta johonkin toiseen opettajankoulutusyksikköön.
Myös osahanke 3 on aloittanut toimintansa. Tarkoituksena on luoda perusta opettajankoulutuksen vaikuttavuuden seurantamallille hyödyntäen muun muassa valmiita opintorekisteri- ja kyselyaineistoja. Tarkastelu ulottuu valintavaiheesta opettajan työssäoloon saakka.
OVET-hankkeen päätyttyä opettajankoulutuksen valintaprosessia on uudistettu tutkimusperustaisesti ja se on hakijalle paljon selkeämpi ja yhtenäisempi kuin aikaisemmin. Lisäksi hankkeen päätyttyä on luotu erinomaiset edellytykset tutkimukseen perustuvalle kehittämistyölle myös jatkossa. Opiskelijavalinnat ovat ylipäätään uudistumassa joka alalla. Mikä siis olisikaan parempi ajankohta uudistaa opettajankoulutuksen valinnat vastaamaan tulevaisuuden opettajatarpeita?
Mirva Heikkilä, Marko Lähteenmäki, Mirjamaija Mikkilä-Erdmann ja Anu Warinowski
Turun yliopisto
Kuva: OVET-hankkeeseen osallistuvat kaikki Suomen opettajankoulutusyksiköt. Hankkeen tunnuskuvassa opettajankoulutusyksiköiden ovet ovat mosaiikkina limittäin ja lomittain, mikä kuvastaa uutta yhdessä tekemisen kulttuuria. Tunnistatko jonkin oven?
– – –
OVET-hanke saa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistämiseksi.
Hankkeen sivut: www.utu.fi/ovet
Facebookissa: OVET-kehittämishanke
Oppiminen uudistuu 