Ideoita ja inspiraatiota maailman parhaaseen peruskouluun – parhaat #paraskoulu-teot palkittiin Educassa

Millainen on tasa-arvoinen maailman paras koulu? Miten koulu voi tukea jokaista löytämään omat vahvuutensa? Millaisilla konkreettisilla teoilla voimme yhdessä tehdä peruskoulustamme parhaan?

Vastauksia näihin kysymyksiin on mietitty syksyn ja alkuvuoden mittaan Peruskoulufoorumin #paraskoulu-kampanjassa. Hyväksi havaittuja toimintamalleja ja innostavia ideoita on kerätty ja jaettu osoitteessa www.paraskoulu.fi. Paraskoulu.fi-sivustolle on kertynyt jo monia erilaisia hyviä ideoita aina kollegan kehumisesta oppilaskunnan vaaleihin ja opettamalla oppimisen menetelmiin.

Kolme erityisen innostavaa #Paraskoulu-tekoa palkittiin perjantaina 25.1.2019 Educa 2019 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Peruskoulufoorumin kunniamaininnan saivat Ylöjärven yhtenäiskoulu, Kulosaaren yhteiskoulu sekä Pudasjärven hirsikampus.

Peruskoulufoorumi onnittelee lämpimästi palkittuja ja kiittää kaikkia #paraskoulu-kampanjaan jo osallistuneita! Jokainen jaettu teko ja idea on tärkeä. Laitetaan yhdessä hyvät ideat kiertoon! Tässä palkitut teot inspiraatioksi parhaaseen peruskouluun:

Ylöjärven yhtenäiskoulu: Kouluyhteisöohjaaja tukemaan koulun yhteisöllisyyttä

”Koulun työntekijänä kouluyhteisöohjaaja on tuonut koulun yhteisölliseen ja osallisuuden kehittämiseen paljon uutta potkua.

Nimenomaan koulun lähtökohdista suunnitellen kouluyhteisöohjaaja on tuonut arkeen konkreettisia asioita yhteisöllisyyden kehittämiseen ja osallistamiseen.

Kouluyhteisöohjaaja toimii mm ruokailun tukemisessa, tukioppilas- ja oppilaskuntatyössä, höntsyliikunnan edistäjänä, välkkätoiminnan kehittämisessä yläkouluikäisille sekä läksyparkin toteuttajana.”

Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki: Yläkoulun ilmiöprojekti alakoulun oppilaille

”Koulumme (yläkoulu + lukio) 7-luokkalaiset suunnittelevat toimintailtapäivän naapurissa olevan alakoulun 3-luokkkalaisille.

Molempien ilmiö-projektin aiheena on Itämeri, jolloin yläkoulun oppilaiden projektilla on mielekäs tarkoitus ja luonnollinen yleisö. Aiomme olla yhteydessä myös toiseen läheiseen ruotsinkieliseen alakouluun, jolloin saadaan 7-luokkalaiset harjoittelemaan myös ruotsin kieltä.”

Pudasjärven hirsikampus: Jaettu johtajuus pedagogisen muutoksen mahdollistajana

”Pedagoginen jaettu johtajuus mahdollistaa johtamismallin avulla opettajien pedagogisen luovuuden yhdistymisen opittuun ja ammatissa kehittyneeseen ammattitaitoon.

Kouluvuosi on jaksotettu uniikisti pedagogisiin jaksoihin, jolloin jatkuvasti syntyy uusia pedagogisia käytänteitä – esim. lukemaan / kirjoittamaan oppiminen robotiikan ja ohjelmoinnin avulla tai lukion kehittäminen paikalliseen oppimisympäristöön integroitumalla esim. lukion ilmailulinja jossa valikoidut opiskelijat suorittavat maksuttomasti lukio-opintojen osana lentolupakirjan.”

Peruskoulufoorumi seurantaryhmän puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (oik.) jakoi #paraskoulu-palkituille kunniakirjat Educa 2019 -tapahtumassa 25.1.2019. Koulujen palkinnot hakivat (vasemmalta) Ylöjärven yhtenäiskoulusta apulaisrehtori Anne Rantanen ja rehtori Satu Sepänniitty-Valkama, Pudasjärven hirsikampukselta er.opettaja Tanja Lapinlampi ja rehtori Mikko Lumme sekä Kulosaaren yhteiskoulusta opettajat Eero Hytönen ja Katariina Hämäläinen

Peruskoulufoorumi rakentamassa tasa-arvoista maailman parasta peruskoulua

Peruskoulufoorumin tehtävänä on ollut kehittää suomalaista peruskoulua. Suomi 100 -juhlavuoden aikana foorumi kokosi perusopetuksen toimijat ja yhteistyötahot yhteiseen visiointiin peruskoulun tulevaisuudesta. Yhteisen keskustelun ja ideoinnin kautta laadittiin Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus -sitoumus, joka linjaa peruskoulun kehittämisen tulevaisuuden tavoitteita ja toimia. #Paraskoulu-kampanjan tavoitteena on kerätä konkreettisia keinoja, joilla nämä yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

Paraskoulu.fi-sivuston ohella keinoja on pohdittu myös eri puolilla Suomea järjestetyissä #Paraskoulu-työpajoissa. #Paraskoulu-työpajakiertue käynnistyi 17.9.2018 Turusta, jatkaen Vantaalle, Lahteen, Joensuuhun, Rovaniemelle, Jyväskylään ja viimeisimpänä Vaasaan. Pohjois-Suomessa maailman parasta peruskoulua päästään vielä ideoimaan Oulussa 12.4.2019 järjestettävässä työpajassa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki perusopetuksen tasot ja toimijat: lasten ja nuorten kasvuyhteisö, koulut ja oppilaat, opetuksen järjestäjät sekä kansallisen tason toimijat! Oulun #Paraskoulu-työpajan kutsu ja ilmoittautumisohjeet löytyvät myöhemmin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta Tapahtumakalenterista.

Miten sinä tekisit peruskoulustamme vieläkin paremman? Jaa oma hyvä tekosi tai ideasi osoitteessa www.paraskoulu.fi. Tasa-arvoinen maailman paras peruskoulu tehdään yhdessä!

Nina Parkkulainen
Uusi peruskoulu -hanke
opetus- ja kulttuuriministeriö

– – –
#Paraskoulu-kampanja on osa hallituksen Uusi peruskoulu -kärkihanketta ja se toteutetaan Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä.

Lue lisää Peruskoulufoorumista >>>

Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus: Koulutustakuusta osaamistakuuseen

Olemme tottuneet ajattelemaan, että tasa-arvo koulutuksessa syntyy yhdenvertaisista mahdollisuuksista laadukkaaseen oppimiseen jokaiselle perhetaustasta, asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta. Mutta riittääkö tämä enää tasa-arvon mittariksi? Pitäisikö meidän olla enemmän huolissaan osaamisen tasa-arvosta?

Peruskoulun päättävistä heikoimmin osaava kymmenes on vähintään kuusi vuotta jäljessä parhaiten pärjäävää kymmenestä. Heikkojen osaajien osuus on lisääntynyt viime vuodet. Vaihtelu on suurta myös itsenäisen opiskelun taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja luottamuksessa omaan oppimiskykyyn. Toisaalta osa oppilaista turhautuu ja kadottaa motivaationsa oppimisen vähäisten haasteiden tai yksipuolisten menetelmien vuoksi. Lasten ja nuorten kokemuspiiri muuttuu ja eriytyy nopeasti. Haluttiin tai ei – oppilaat tuovat muutospaineet mukanaan myös luokkiin.

Hyvinvointi ja talous eivät kehity eikä demokratia toimi ilman osaavia kansalaisia. Ei voida hyväksyä sitä, että osa väestöstä jää jo nuorena vaille välttämättömiä elämisen eväitä. Heikko osaaminen on kasvava riskitekijä syrjäytymiseen. Siksi on aika suunnata politiikkaa tutkintojen tavoittelusta osaamistakuuseen.

Osaamistakuu merkitsee sitä, että yksilöllinen vaihtelu oppimisen edellytyksissä ja kiinnostuksissa otetaan koulutyön lähtökohdaksi. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää opetusjärjestelyjen ja pedagogiikan yksilöllistämistä. Onko mahdollista rakentaa tulevaisuuden koulu, joka innostaa ja tukee tasapuolisesti jokaista oppilasta? Onko koululla keinot varmistaa jokaiselle kestävä perusta työn, elämän ja jatkuvan oppimisen onnistumiselle? Kykenemmekö luotettavasti arvioimaan, milloin oppilas on valmis kantamaan vastuun elämästään ja oppimisestaan?

Nykykoulu on sisällöiltään ja kestoltaan pääosin kaikille sama. Peruskoulufoorumin tutkijat haluavat rakentaa uutta peruskoulua, joka mahdollistaa yksilölliset oppimispolut. Tämä herättää monia kysymyksiä. Miten sovitetaan yhteen oppilaiden yksilölliset tarpeet ja sosiaalisten valmiuksien kehittyminen? Miten välttää ketään leimautumasta huonoksi epäonnistujaksi? Yksilöllinen oppimispolku ei tarkoita yksin opiskelua, ja etteikö tutun ryhmän tuki olisi keskeistä kasvulle ja oppimiselle. Kyse on siitä, että koulutyö sovittuu joustavasti ja tarveperustaisesti oppilaiden erilaisiin valmiuksiin, tarpeisiin ja kiinnostuksiin.

Koulun uudistuminen ei toteudu kansallisena määräyksenä. Sen rakentaminen edellyttää mm.  opettajien ammatillisen osaamisen jatkuvaa systemaattista ja kunnianhimoista vahvistamista, hyvää koulun johtamista ja tutkimukseen perustuvan kokeilukulttuurin vahvistamista.

Puoli vuosisataa sitten rakennettu peruskoulu on kestänyt hyvin yhteiskunnan muutosta. Tulevat vuosikymmenet kuitenkin edellyttävät uudenlaista osaamista. Tarvitsemme peruskoulua, joka edelleen rakentuu tasa-arvon ihanteille. Osaamistarpeiden muuttuessa myös ymmärryksemme tasa-arvosta ja sen toteutumisesta edellyttää päivittämistä.

Peruskoulufoorumin tutkija- ja asiantuntijaryhmän puheenjohtaja,
professori Jouni Välijärvi
Jyväskylän yliopisto

***
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti marraskuussa 2016 Peruskoulufoorumin kehittämään suomalaista peruskoulua. Foorumi kokosi perusopetuksen toimijat ja yhteistyötahot yhteiseen visiointiin peruskoulun tulevaisuudesta. Peruskoulufoorumin laatima Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus -sitoumus luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 16.2.2018.

Lue lisää: http://minedu.fi/peruskoulufoorumi

Kuva: Martti Minkkinen, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Jokainen peruskoulu on paras koulu

Suomalaista peruskoulua julkisen keskustelun kautta seurannut on varmasti ollut viime aikoina ymmällään. Samaan aikaan peruskoulumme on maailman paras ja toisaalta romahtamaisillaan, täynnä uupuneita oppilaita ja opettajia. Kärjistyksistä ja äärimielipiteistä rakentuva keskustelukulttuuri on saavuttanut myös koulun.

Peruskoulun tehtävä on tukea jokaisen oppilaan kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Näiden tavoitteiden saavuttaminen nykytodellisuudessa on vaativampaa kuin aikaisemmin. Koulunsa aloittavien lasten lähtökohdat ovat entistä moninaisemmat. Kodin, kavereiden, muun kasvuympäristön ja mediatodellisuuden vaikutus näyttää kasvaneen. Oppilaan hyvinvointi on edellytys oppimiselle, ja toisaalta oppiminen luo pohjan kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnista.

Peruskoulu ei selviä tehtävästään yksin. Kansallisen päätöksenteon, koulutuksen järjestäjien päätösten ja kasvuympäristössä tehtävien ratkaisujen on tuettava nykyistä paremmin koulujen arkea. Koulu tarvitsee työrauhaa keskittyäkseen olennaiseen. Pitkäjänteinen, samansuuntainen ja johdonmukainen kansallinen, koulutuksen järjestäjän ja lapsen muun kasvuympäristön koulua tukeva toiminta on parasta, millä eriarvoistumiskehitystä voidaan purkaa. Yhtä taikatemppua ei ole olemassa.

Viime aikoina on kysytty, pitäisikö meidän ottaa käyttöön tiukempi normiohjaus, jotta kansallisesti yhtenäiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Ajatus tuntuu houkuttelevalta. Se tarkoittaisi kuitenkin keskeisen vahvuutemme nakertamista, sillä suomalainen peruskoulu rakentuu luottamukselle: Kansalliseen luottamukseen koulutuksen järjestäjän kykyyn vastata oppimisen edellytyksistä kouluissa. Koulutuksen järjestäjän luottamukseen koulujen ja opettajien kykyyn tietää parhaat pedagogiset ratkaisut. Opettajien luottamukseen jokaisen oppilaan ainutlaatuisesta kyvystä kasvaa, löytää omat vahvuutensa.

Peruskoulufoorumi on lähtenyt hakemaan mallia, missä kansalliset ja koulutuksen järjestäjän päätökset kohtaisivat ja tukisivat aikaisempaa paremmin peruskoulun ajan, paikan ja rutiinien muodostamaa todellisuutta. Pitkäjänteisyys antaa mahdollisuuden keskittyä olennaiseen. Johdonmukaisuus estää tempoilevuuden. Samansuuntaisuus antaa tukea arkeen. Tietoperusteisuus pitää huolen tavoitteiden mukaisista ratkaisuista.

Yhdenvertaisuus sekä yksilön että koulutusjärjestelmän tasolla voidaan saavuttaa systemaattisella kehittämistyöllä ja kaikkien sitoutumisella siihen. Yhdenvertaisuutta ja kehittämistä tukee opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetuksen järjestäminen. Maailman parhaassa peruskoulussa kaikilla on kehittävä työote.

Peruskoulussa tuetaan oppilaiden hyvinvointia ja oppimista siten, että jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Oppilaiden hyvinvointi ja laadukkaat oppimistulokset ovat riippuvaisia toisistaan. Turvaamalla hyvinvointi ja oppimisen yhdenvertainen laadukkuus saavutetaan koulutuksellinen tasa-arvo. Myös opettajien hyvinvoinnilla on yhteys parempaan pedagogiikkaan ja parempiin oppimistuloksiin.

Kotien ja koulujen kasvatuskumppanuuden vahvistaminen sekä lapsen kanssakulkijuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä ovat välttämättömiä lasten ja koko yhteisön hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Olli-Pekka Heinonen
Opetushallituksen pääjohtaja

Lue lisää: http://minedu.fi/peruskoulufoorumi

Videoblogissa Hermanni Hyytiälän ajatuksia oppimisesta, organisaatioista ja johtamisesta

Suomalaista peruskoulua uudistetaan laatimalla sille tulevaisuuden visio ja teesit. Muutos ei kuitenkaan tapahdu ilman tekoja. Yhdessä määritellyn vision ohella tarvitaan myös keinoja, joilla teesit pannaan toimeen peruskoulun uudistamiseksi. Peruskoulufoorumin toimintaryhmän tehtävänä on löytää ja kehittää sellaisia toimintatapoja, joilla uuden peruskoulun teesit saadaan tuotua osaksi peruskoulun arkea. Miten tässä onnistutaan? Toimintaryhmän jäsen, johtava konsultti Hermanni Hyytiälä jakaa videoblogissa ajatuksiaan siitä, millaisia muutoksen mahdollisuuksia ja haasteita peruskoulun uudistamisen taustalla vaikuttaa.

Hermanni Hyytiälä: ”Keksimme johtamisen, voimme keksiä sen uudelleen”

Kuka?

Johtava konsultti Hermanni Hyytiälä, Reaktor

Hermanni Hyytiälä on perehtynyt muun muassa poisoppimiseen, johtamiseen ja asiantuntijatyön johtamiseen, digitalisaatioon, organisoitumiseen ja järjestäytymiseen, muutoksen metodiikkaan, kompleksisuuden teoriaan sekä siihen, miten systeemisiä muutoksi pitäisi ja kannattaisi tehdä.

Katsotaan yhdessä eteenpäin! Uusi peruskoulu -visiotyö vauhdissa

Mikä on peruskoulun tehtävä ja lupaus tästä 40 vuotta eteenpäin? Millainen koulu antaa lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen ja auttaa jokaista löytämään omat kyvykkyytensä ja vahvuutensa? Osana Uusi peruskoulu -ohjelmaa katsotaan yhdessä eteenpäin ja luodaan visio ja teesit suomalaiselle peruskoululle. Visiotyötä tehdään Peruskoulufoorumin johdolla laajassa yhteistyössä. Työhön kutsutaan mukaan kaikki keskeiset peruskoulun toimijat ja yhteistyötahot. Syksyn ja kevään aikana ideoita peruskoulun kehittämiseen on kerätty eri paikkakunnilla järjestetyissä visiotyöpajoissa. Nyt visiointi jatkuu avoimessa verkkotyöpajassa. Yhteistyön tuloksena muodostetut Uuden peruskoulun teesit julkistetaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi elokuussa 2017.

Peruskoulufoorumilta teesit tulevaisuuden peruskoululle

Uusi peruskoulu -visiotyö on lähtenyt vauhtiin Peruskoulufoorumin asiantuntijoiden johdolla. Foorumin työ käynnistyi joulukuussa kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista koostuvan parlamentaarisen ryhmän nimittämisellä. Ryhmän tehtävänä on laatia teesit suomalaiselle peruskoululle. Peruskoulufoorumin työtä tukemaan asetettiin myös teesien toimeenpanon keinoja etsivä toimintaryhmä sekä tutkimustietoa visiotyön tueksi kokoava ja tuottava tutkija- ja asiantuntijaryhmä. Teesien valmistelussa käytetään hyödyksi niin aiempaa peruskoulun kehittämistyötä ja tutkimusta kuin visiotyöpajoissa kerättyjä ideoita ja ajatuksia.

Ideointia ja ajatuksenvaihtoa työpajakiertueella

Peruskoulun uudistamisen ytimessä on yhteinen keskustelu ja ideointi. Tätä varten opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti syksyn ja kevään mittaan useita Uusi peruskoulu -visiotyöpajoja, joissa tarjoutui mahdollisuus ajatusten jakamiseen erilaisista paikallisista hyvistä ratkaisuista ja kokeiluista.

Visiotyöpajakiertue on pyörähtänyt kymmenellä paikkakunnalla: Kuopiossa, Seinäjoella, Lappeenrannassa, Joensuussa, Rovaniemellä, Tampereella, Oulussa, Jyväskylässä, Turussa ja Vaasassa. Loppukeväälle on tiedossa vielä ainakin yksi, Kajaanissa 17.5.2017 järjestettävä visiotyöpaja. Työpajat on järjestetty yhteistyössä paikallisen sivistystoimen sekä aluehallintovirastojen kanssa, ja ne ovat keränneet paikalle peruskoulun ja sen kehittämisen parissa toimivia sivistystoimen edustajia, rehtoreita, opettajia, oppilaita ja muita yhteistyötahoja.

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen on avannut tilaisuudet kertomalla Uusi peruskoulu -ohjelman tavoitteista, jonka jälkeen peruskoulun kehittämisen ideointia on jatkettu teemakohtaisissa ryhmissä työskennellen. Teemaryhmien tuotoksia ollaan parhaillaan koostamassa yhteen ja on ollut valtavan ilahduttavaa lukea työpajojen antia. Keskustelu on käynyt työpajoissa vilkkaana ja esiin on noussut paljon innostavia ideoita koulun kehittämiseen. Työpajoissa syntyneet tuotokset ovat arvokkaita Peruskoulufoorumin teesityölle.

Työpajojen antia

Työpajoissa peruskoulun tulevaisuutta visioitiin kuudesta teemasta käsin. Teemoina olivat oppijalähtöisyys, uusi opetussuunnitelma, koulun uudistuva toimintakulttuuri, opetuksen digitalisaatio sekä opettajien osaamisen kehittäminen. Kustakin teemasta määriteltiin visio, siihen kytkeytyvät tavoitteet sekä keinot, joiden avulla haluttu lopputulos saavutetaan.

Keskusteluissa useaan otteeseen esiin nousseita teemoja ovat olleet mm. tasa-arvo (niin alueellinen, kulttuurinen, sukupuolten välinen kuin sosio-ekonominen), kaikkien lasten ja nuorten osallisuus ja osallistaminen, oppilaiden toimijuuden kokemuksen vahvistaminen ja nuorten maailman ymmärtäminen, yhteistyö ja verkostojen merkitys, yhdessä tekemisen ja osaamisen jakamisen kulttuuri, oppimisen ilo sekä rohkea kokeileminen mokia pelkäämättä.

Nämä kaikki on helppo mieltää suomalaisen peruskoulun keskeisiksi piirteiksi. Mitä itse vielä ehdottomasti haluaisit lisätä listaan?

Visiointi jatkuu verkossa – tule mukaan!

Eri puolella Suomea järjestettyjen työpajojen ohella ideoita uuden peruskoulun visioon ja teeseihin kerätään parhaillaan myös verkossa. Peruskoulufoorumi kutsuu kaikki oppilaat, opettajat, vanhemmat, perusopetuksen toimijat ja yhteistyötahot avoimeen verkkotyöpajaan visioimaan, millainen on maailman paras peruskoulu. Verkkotyöpajassa osallistujat pääsevät arvioimaan jo esitettyjä ideoita sekä kertomaan omia ajatuksiaan siitä, mitä itse odottavat uudelta peruskoululta. Verkkotyöpaja on käynnissä tiistaihin 30.5.2017 asti.

Tule mukaan visioimaan Uutta peruskoulua osoitteessa http://www.ideatehdas.fi/uusiperuskoulu

Kaikki, niin visiotyöpajoista kuin verkkopajassa, syntynyt aineisto hyödynnetään Peruskoulufoorumin työssä. Uudistetaan suomalaista peruskoulua yhdessä!

projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen,
projektipäällikkö Tiina Silander ja
viestintäsuunnittelija Nina Parkkulainen
Uusi peruskoulu -ohjelma, opetus- ja kulttuuriministeriö

kuva: Timo Aalto, Wave Productions (Uusi peruskoulu -visiotyöpaja, Seinäjoki 30.11.2016)

---

Millaisia ideoita visiotyöpajoissa on syntynyt? Uusi peruskoulu -visiotyöpajojen aineistoihin pääsee tutustumaan tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla http://minedu.fi/peruskoulufoorumi

Oppiminen uudistuu!

Maailmassa, jossa nyt elämme, vain muutos on varmaa. Opinpolulla etenemiseen ja työelämässä pärjäämiseen tarvitsemme uudenlaista osaamista. Lapset ja nuoret käyvät koulua elämää ja omaa tulevaisuuttaan varten. Myös koulun ja oppimisen on uudistuttava, jotta se pystyy tarjoamaan jatkossakin kaikille lapsille ja nuorille tasavertaiset ja parhaat mahdolliset eväät tulevaisuuteen.

Suomalainen koulutus on laadukasta ja korkeatasoista. Opettajamme ovat maailman huippuluokkaa. Haasteitakin kuitenkin on.

Peruskoulun uudistamiseen ja opettajankoulutuksen kehittämiseen tähtäävä hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelma käynnistyi syksyllä. Opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta uudistamaan nimitetty Opettajankoulutusfoorumi laati syksyllä Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman. Näissä ohjelmissa linjataan kehittämisen suuntaviivat ja askelmerkit suomalaiselle peruskoululle.

Nyt on toimeenpanon ja yhdessä tekemisen aika! Uusi peruskoulu -ohjelman toteuttamiseen käytetään hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 90 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana. Tällä panostuksella haluamme tukea tutoropettajamallien kehittämistä ja levittämistä, kannustaa korkeakouluja luomaan yhdessä malleja opettajien työuranaikaisen osaamisen kehittämiseen sekä nostaa esiin oppilaiden oppimisedellytyksiä parantavat ja erilaisia oppimisen tapoja huomioivat perusopetuksen kokeilut ja uudet innovaatiot. Odotan innolla, millaisia uusia avauksia ja yhteistyötä nyt keväällä käynnistyvissä hankkeissa saadaan aikaan.

Juhlistamme tänä vuonna Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Juhlavuosi tarjoaa hienon ajankohdan pohtia yhdessä, mikä on peruskoulun tehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Tähän pohdintaan meitä johdattaa Suomi 100 -juhlavuodeksi nimittämäni Peruskoulufoorumi. Foorumin tehtävänä on laatia suomalaiselle peruskoululle tulevaisuuden visio ja teesit, sekä kehittää keinoja ja toimintatapoja näiden toimeenpanemiseksi. Ideoita visiotyöhön kerätään muun muassa eri puolella Suomea järjestettävissä visiotyöpajoissa. Yhteisen visioinnin tulos julkistetaan koulujen alkaessa elokuussa 2017.

Tämän blogin tarkoituksena on kertoa Uusi peruskoulu -ohjelman etenemisestä sekä jakaa ideoita ja ajatuksia oppimisen uusista tuulista. Kaikki kommentit ja kehittämisideat ovat lämpimästi tervetulleita. Uudistetaan koulua ja oppimista yhdessä!

Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri