Opettajankouluttajien näkemykset ohjaavat millaista opettajuuteen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä tehdään sekä mitä ja miten tutkimuspohjaista tietoa hyödynnetään opettajankoulutuksen käytännöissä. Helsingin yliopiston kahdessa kehittämishankkeessa keskitytään opettajankouluttajien ammatillisen osaamisen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Dosentti Anna Parpalan johdolla kehitetään opettajankouluttajille suunnattua itsearviointityökalua (HowUTeach). Dosentti Heikki Kynäslahden johtamassa hankkeessa kehitetään opettajankouluttajan ammatillisen kehittämisen mallia.

HowUTeach -kehittämishanke

HowUTeach -hankkeen kohderyhmänä ovat yliopisto-opettajat ja erityisesti opettajankouluttajat. Tavoitteena on kehittää itsearviointityökalu, jonka avulla voidaan tuottaa kyselyyn vastaavalle opettajankouluttajalle yliopistopedagogiseen tutkimukseen perustuva vastapalaute oman opetuksen ja pedagogisen asiantuntijuuden kehittämisen tueksi.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa noin 200 yliopisto-opettajaa vastasi kyselytutkimukseen, joka sisälsi opetuskäytäntöjä- ja ympäristöjä, opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä, pystyvyysuskomuksia sekä hyvinvointia koskevia väittämiä. Lisäksi useita kymmeniä yliopisto-opettajia haastateltiin. Hankkeen toisessa vaiheessa kyselyyn vastaavalle opettajalle luodaan vastapalaute tai tulkinta-avain oman opetuksen ja pedagogisen asiantuntijuuden kehittämisen tueksi. Palaute on tutkijoiden kirjoittama ja perustuu yliopistopedagogiikan tutkimukseen. Palaute lisää parhaimmillaan opettajien tietoisuutta opetuksellisista lähestymistavoista, opettajien hyvinvoinnista ja opetuksen tutkimusperustaisuudesta. Tulkinta-avaimien avulla opettajalle annetaan puolestaan vinkkejä siitä, miten opetukseen ja hyvinvointiin liittyviä ulottuvuuksia on mahdollista kehittää omassa työssä.

Hankkeen kolmannessa vaiheessa opettajien työtä tarkastellaan erityisesti hyvinvoinnin ja kuormittuneisuuden näkökulmasta. Tutkimus toteutetaan mittaamalla opettajien fyysistä virittyneisyyttä (ihon sähköjohdannaisuus) sekä keräämällä tietoa opettajien itseraportoimista tunnetiloista ja pystyvyysuskomuksista autenttisissa opetustilanteissa. Tutkimusinstrumentteina hyödynnetään liikuteltavaan teknologiaan perustuvia mittalaitteita: älysormuksia ja tutkimusta varten suunniteltuja älypuhelinsovelluksia. Kolmas vaihe toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston PGL-tutkimusryhmän kanssa.

Opettajankouluttajien ammatillinen kehittyminen tutkimusperustaisessa opettajankoulutuksessa -kehittämishanke

Hankkeessa kehitetään opettajankouluttajan ammatillisen kehittämisen malli. Tätä varten on suoritettu haastattelututkimus, perustettu ammatillisen kehittymisen seminaari opettajankouluttajille ja asiasta on meneillään valtakunnallinen kysely. Sekä haastattelupyyntöjen vastauksissa että seminaariin osallistumisessa vastaanotto oli ilahduttavan innostunutta. Opettajankouluttajien työ on sangen kiireistä eikä ylimääräisille osallistumisille ole juurikaan aikaa. Tulkitsimme tämän niin, että hankkeellemme on todellista tarvetta.

Tutkimuksen ensimmäinen osuus koskee opettajankouluttajien huolia, uskomuksia ja arvoja. Tulosten mukaan huolet kohdentuvat uran alussa epävarmuuteen omasta asemasta ja työn jatkuvuudesta sekä noviisina olemiseen. Uran edistyessä esiin nousevat huoli työmäärän rasittavuudesta sekä opettamiseen liittyvät käytännön kysymykset. Opettajankouluttajat katsoivat opiskelijoiden koulutuksen tärkeimmäksi aspektiksi työssään ja opettajankouluttajan työ nähtiin ylipäätään tärkeänä tehtävänä. Toinen osuus keskittyy ammatilliseen kehittymiseen. Tutkimuksen tekeminen nähtiin keskeisenä tekijänä ammatillisessa kehittymisessä. Työnantajan järjestämän koulutuksen sijasta omaehtoinen kurssittautuminen vapaa-ajalla nähtiin tärkeänä. Tuloksista ilmenee myös, että opettajankouluttajat kokevat paineita korkeatasoisen tutkimuksen tekemisessä sekä oman uransa edistämisessä.

Tutkimuksen kolmas osuus koskee opettajankouluttajien kokemuksia ja näkemyksiä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä ja siihen liittyvästä osaamisesta omassa työssään. Tässä ilmenivät tietoisuus ympäröivän yhteiskunnan kehityksestä ja opiskelijoiden tarpeista. Opettajankouluttajat olivat pääosin tyytyväisiä omaan osaamiseensa tekniikan käytön suhteen, mutta aikapula ja välittömän teknisen tuen puute huolestuttivat.

Tutkimuksen neljättä osaa eli kyselyä valmisteltaessa havaittiin, että opettajankouluttajien ammatillista kehittymistä on tutkittu yllättävän vähän ja valmiita mittareita ei kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta juurikaan löytynyt. Tätä kirjoitettaessa kysely on vielä meneillään.

Laura Pylväs, Anna Parpala, Julius Ylänne; Heikki Kynäslahti ja Katriina Maaranen; Iina Männikkö
Helsingin yliopisto

Kuva: Eliel Kilkki (HY)

Kehittämishankkeet saavat opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistämiseksi ajalle 1.8.2017–31.12.2019.

Kehittämishankekokonaisuuden verkkosivut: www.helsinki.fi/fi/projektit/uudistuva-opettajankoulutus

Lisätietoja: projektisuunnittelija Iina Männikkö, p. 050 376 8999, iina.mannikko@helsinki.fi

Jätä kommentti