Puhutaanko matematiikkaa? Miten puhutaan fysiikkaa? Osaatko sanoa sen ylliksi? Kuinka monet kulttuurit sinussa ja oppilaissasi kohtaavat?

Kieli- ja kulttuuritietoinen opettaja tietää, että kukaan ei puhu koulua äidinkielenään. Hän tietää, että saavuttaakseen äidinkielisen puhujan tason fysiikassa, on oppijan opiskeltava fysiikan sisältöjen lisäksi fysiikan kieltä. Kieli- ja kulttuuritietoinen opettaja myös tiedostaa oman ja oppilaidensa kulttuurisen moninaisuuden. DivEd-hanke pyrkii vahvistamaan opettajien ja opettajankouluttajien kieli- ja kulttuuritietoisuutta valtakunnallisesti.

Kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistämisen hanke DivEd (Diversity in Education) on aloittanut toimintansa vuoden 2017 elokuussa. Se on kehittämishanke, jonka tehtävänä on kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen kehittäminen ja osaamisen edistäminen. DivEdillä on kaksi kohderyhmää: opettajankouluttajat ja kentällä työskentelevät opettajat. Näin hanke pyrkii vahvistamaan sekä jo työelämässä olevien opettajien että opettajaopiskelijoiden kieli- ja kulttuuritietoisuutta. DivEdissä kiertävät yhteisökouluttajat kiertävät kouluttamassa alueensa kouluilla ja hankkeen oppiäiti, professori Nancy Commins Coloradon yliopistosta kouluttaa yhteistyökorkeakoulujen opettajankouluttajia.

Hanke on Turun yliopiston koordinoima, ja lisäksi hankkeessa ovat mukana Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademin Vaasan yksikkö, Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Kiertäviä kouluttajia on tällä hetkellä kaikissa yhteistyöyliopistoissa, ja koulutuksia on mahdollista saada suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. DivEdin idea kouluille lähetettävästä kouluttajasta heräsi, kun yliopistolla huomattiin, että vain harvalla opettajalla on mahdollisuus lähteä koulun ulkopuolisiin koulutuksiin. Maksuton koulutus esimerkiksi koulun VESO-päivässä tavoittaa sen sijaan kaikki koulun opettajat.

Opiskelukielitaidon kehittyminen vaatii tietoista huomiota kieleen eri oppiaineiden opetuksessa.

Kulttuuritietoisuus ei liity vain etniseen taustaan

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan opetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka on muodostunut ja muotoutuu edelleen eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. DivEdissä kulttuurilla tarkoitetaan sekä kulttuurisia käytänteitä että kulttuuri-identiteettiä. Kulttuuriset käytänteet ovat kaikkea sitä, mitä teemme, esimerkiksi syömmekö mausteista ruokaa, miten puhumme meitä vanhemmalle henkilölle tai vaihdammeko poskisuudelmia tavatessamme. Myös koululla on omat kulttuuriset käytänteensä. Kulttuurisiin käytänteisiin sosiaalistuminen alkaa jo varhain lapsuudessa. Osallistuminen erilaisiin kulttuurisiin käytänteisiin on valinnaista: voimme valita, syömmekö haarukalla, käymmekö saunassa tai olemmeko kotona ilman kenkiä. Kulttuuri-identiteettimme rakentuu monista eri ulottuvuuksista: etnisen taustan lisäksi identiteettiämme määrittää muun muassa sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, ikä, sosioekonominen tausta, katsomus ja niin edelleen. Näin ollen kulttuuritietoinen opetus ei liity ainoastaan maahanmuuttajaoppilaiden opettamiseen, vaan huomioi kaikkien oppilaiden kulttuurisen moninaisuuden.

Kulttuurisesti vastuullinen pedagogiikka perustuu hyvään oppilaan tuntemukseen ja kohtaa oppijat yksilöinä, joka huomioidaan myös opetussuunnitelman perusteissa: ”Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota” (POPS 2014). Kulttuurisesti vastuullinen opetus ymmärtää kulttuurista erilaisuutta, perustuu kulttuurisesti vastuulliseen opetussuunnitelmaan ja käyttää kulttuurisesti moninaista oppimateriaalia. Kulttuurisesti vastuullinen opettaja luo oppivan yhteisön, joka tukee kaikkien jäseniensä koulumenestystä, on kielitietoinen ja ottaa ohjeistuksessa huomioon oppijoiden erilaiset taustat.

Kaikki opettajat ovat kielen opettajia

Kielitietoisuus on yksi Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) keskeisistä linjauksista. ”Kaikki opettajat ovat kielenopettajia”, todetaan opetussuunnitelmassa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Se ei tarkoita, että kaikkien aineenopettajien pitäisi opettaa kielioppia, vaan jokaisen opettajan pitäisi olla tietoinen opettamansa oppiaineen kielestä. Oppilaat eivät opi opiskelukielitaidon koukeroita vain olemalla läsnä luokissa, joissa oppiainetta opetetaan. Oppiaineen sisällön lisäksi opettajan tulisi opettaa myös kieltä, mikä taas vaatii kielitietoisuutta.

DivEdin mukaan kielitietoisuutta on tieto kielen rakenteista, tietoisuus oppiaineiden kielestä ja tieto siitä, miten opiskelukieli eroaa arjen kielestä. Lisäksi kielitietoisuuteen kuuluu monikielisyyden tukeminen. Myöskään kielitietoinen opetus ei koske ainoastaan maahanmuuttajataustaisia oppijoita, vaan kielitietoinen opetus hyödyttää kaikkia.

DivEd tussitaulu

DivEd tutkii ja järjestää seminaareja

Kehittämistyön lisäksi DivEd-hanke tutkii. Keräämme tutkimusaineistoa kyselyillä opettajankouluttajilta ja opettajilta, ja lisäksi vapaaehtoiset opettajat voivat ilmoittautua tutkimusyhteistyökumppaneiksi. Kyseisten opettajien on mahdollista saada kieli- ja kulttuuritietoisuuskouluttaja avuksi oppitunneille tai opetuksen suunnitteluun ja vastineeksi hanke kerää tutkimusaineistoa opettajien käytänteistä ja opetuksesta.

DivEd-hanke järjestää myös kieli- ja kulttuuritietoisuuteen liittyviä seminaareja. Viime vuoden marraskuussa kuulimme kansainvälisten tutkijoiden esityksiä kielitietoisuudesta, tämän vuoden toukokuussa järjestetty seminaari käsitteli monikielisyyttä ja lokakuun lopussa järjestettävä seminaarimme Keitä me ollaan? keskittyy kulttuurin moninaisuuteen.

DivEdin tavoitteena on, että monipuolisten koulutusten sekä kehittämis- ja tutkimustyön avulla kieli- ja kulttuuritietoiset käytänteet tulisivat osaksi kaikkien koulujen toimintakulttuuria hankeen päättyessä. Hankkeen tavoitteena onkin ennen kaikkea koulutuksellisen oikeudenmukaisuuden lisääminen koko Suomessa.

Kiia Kuusento, Jenni Alisaari, Tarja-Riitta Hurme ja Heli Vigren

– – –
Kehittämishanke saa opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistämiseksi.

Verkkosivut: www.dived.fi

Lisätietoja: Tarja-Riitta Hurme, Turun yliopisto, tarja-riitta.hurme (at) utu.fi

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s